Liiketoimintasuunnitelman liitteeksi tehdään laskelma, jolla osoitetaan liiketoiminnan olevan kannattavaa. Seuraavilla laskentaohjelmilla voit suunnitella tarkasti liiketoimintasi kannattavuuden.

Käytä YT4 Taloussuunnitelmaa, kun:

  • arvioidaan kannattavuutta

Käytä YT5 Taloussuunnitelmaa, kun:

  • haet rahoitusta
  • tarvitset tulosennusteen
  • tarvitset kassabudjetin

Käytä täyttämiseen Exceliä tai Libre Office Calc -laskentaohjelmaa (ilmainen ohjelmisto Windowsille, Mac OS X:lle ja Linuxille). Älä käytä Google Sheets -ohjelmaa!

Toimintakustannukset

Seuraavilla ohjeilla löydät laskentaohjelman toimintakustannuksiin ohjeen, luvun tai laskentakaavan laskentatietojen perustaksi. Huomaa samanumerointi laskentaohjelman kanssa. Syötä kaikki toimintakustannukset arvonlisäverottomilla (alv 0 %) hinnoilla. Seuraavat toimintakustannukset ovat keskiarvohintoja eivätkä välttämättä ole yleispäteviä kaikille toimialoille.

3.1 YEL-yrittäjien rahapalkat (YT5 -laskelmassa)

YEL-yrittäjä on liikkeen- ja ammatinharjoittaja, henkilöyhtiön vastuullinen yhtiömies ja osakeyhtiön osakas, joka toimii johtavassa asemassa ja omistaa yksin yli 30 % tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 % yhtiön osakkeista tai äänimäärästä. Toiminimimuotoisessa yrityksessä yrittäjä ei voi maksaa itselleen palkkaa, mutta laskennassa on siitä huolimatta järkevää soveltaa palkka-ajattelua. Aloita ensimmäinen vuosi varovaisesti käyttäen laskelmassa todellista minimituloa, jonka tarvitset tullaksesi toimeen. Viimeistään kolmantena vuotena sinun tulisi ansaita vähintään 10 % enemmän kuin palkansaajana samassa työssä, sillä yrittämisessä on riskinsä. Palkanmaksun lisäksi YEL-yrittäjän (ei toiminimi/liikkeenharjoittaja) on taloudellisesti edullista ottaa yrityksestä luontoisetuja esim. puhelinetu ja lounasetu.

3.3 Yrityksen nettotuottotavoite (YT5 -laskelmassa)

Summa, jonka yrityksen täyttyisi tuottaa, jotta yrittäjät selviävät omista menoistaan ja saavat yrityksen vakuudelliset lainat hoidettua.

3.4 Osamaksurahoituksen vuosikustannukset

Osamaksurahoituksessa kone tai laite toimii rahoituksen vakuutena jopa 80 % saakka. Näin voidaan vakuuksia säästää muihin investointeihin. Lisäetuna ovat arvonlisäveron välitön palautuminen koko kauppasummasta ja ELY-keskuksen avustuksen saanti koko kauppasummalle. Osamaksuun liittyy aina käteismaksuosuus, joka vaihtelee 20 - 40 % ostohinnasta. Korko on 1 – 2 % korkeampi kuin pankkilainassa.

3.4 TyEL- työntekijöiden ja TyEL-yrittäjien rahapalkat

TyEL-eläkevakuutettuja ovat ei-määräävässä asemassa olevat yrittäjät ja muut palkansaajat. YT5 -laskelmassa palkanlaskentaa varten on erillinen taulukko, jossa palkat lasketaan työtehtävien mukaan. Työntekijä 8 h työpäivä maksetaan palkkaa 2150 tunnista vuodessa (172 h/kk), vaikka todellinen työssäoloaika on n. 1775 tuntia. Vastaavasti 7,6 h työtunnin työntekijä saa palkan 2015 tunnista (162 h/kk).

3.5 Palkkojen sivukulut (YT4 -laskelmassa)

Työntekijän ja TyEL-yrittäjien bruttopalkasta luontaisetuineen maksetaan erilaisia pakollisia sivukuluja n. 25 % ja tapaturmaherkillä aloilla jopa 30 %. Näiden lisäksi joudutaan maksamaan erilaisia työehtosopimuksista johtuvia lisiä ja sairausajan palkkoja, joita KELA ei täysimääräisenä korvaa työnantajalle. Niinpä sivukulujen osuudeksi lasketaan vähintään 36 % palkoista. Laskelmassa voit valita sivukuluprosentin haluamaksesi.

3.6 Eläkekulut

YEL-työtulo vaikuttaa tulevaan eläkkeeseen, KELAn sairauspäivärahaan ja tapaturmavakuutuksien korvauksiin. Yrittäjäeläkettä (YEL) kannattaa maksaa vähintään normaalia palkkaa vastaavana mitä saisit ansiotyössä. Mikäli yrityksellä on maksukykyä, kannattaa alussa maksaa eläkettä reilummin sillä aloittavana yrittäjänä saat 22 % alennuksen 4 ensimmäisen vuoden ajalta.

  • YEL -vakuutus otettava, jos työtulo vuodessa on vähintään 7 799,37 € (vuonna 2019)
  • Voit liittyä työttömyyskassan jäseneksi, jos työtulo vuodessa on vähintään 12 816 € (vuonna 2019)

3.7 Muut henkilösivukulut

Yrityksen on otettava työntekijöilleen ja TyEL-yrittäjille työttömyys-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutukset sekä maksettava Verottajalle sairausvakuutusmaksua. Yrittäjälle itselleen ei YEL – vakuutuksen lisäksi ole muita pakollisia vakuutuksia, mutta erittäin suositeltavaa on yrittäjän taloudellisen turvan takia ottaa ainakin seuraavat vakuutukset:

  • Työ- ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus ja työstä johtuvat ammattitaudit (ohjelma laskee valmiiksi).
  • Pysyvän työkyvyttömyyden vakuutus (ohjelma laskee valmiiksi).
  • Henkivakuutus henkilökohtaisella vastuulla olevien lainojen suuruisena (ohjelma laskee valmiiksi).

Halutessaan yritys voi ottaa työntekijöilleen henkivakuutuksen, jonka suuruus riippuu vakuutetun iästä ja vakuutussummasta. Seuraavassa esimerkkejä henkivakuutusmaksun ja pysyvän työkyvyttömyyden vakuutusmaksun suuruudesta 100 000 € vakuutussummalle.

Ikä Henkivakuutus 100 000 € Pysyvä työkyvyttömyys 100 000 €
25 185 €/vuosi 85 €/vuosi
30 200 €/vuosi 145 €/vuosi
35 220 €/vuosi 250 €/vuosi
40 260 €/vuosi 430 €/vuosi
45 340 €/vuosi 730 €/vuosi
50 500 €/vuosi 1250 €/vuosi

Yrittäjän työttömyysturva
Yrittäjä voi liittyä jäseneksi yksityisiin työttömyyskassoihin esim. AYT ja SYT. Jäsenmaksut ovat henkilökohtaisessa verotuksessa vähennyskelpoisia. Esimerkkejä jäsenmaksuista:

    Yrittäjän työtulo vuodessa Jäsenmaksu 2019
    12 816 € (minimi työtulo 2019) 147 €/vuosi
    20 000 € 300 €/vuosi
    25 000 € 400 €/vuosi
    30 000 € 500 €/vuosi
    35 000 € 610 €/vuosi
    40 000 € 720 €/vuosi
    45 000 € 820 €/vuosi
    50 000 € 930 €/vuosi

    3.8 Muut henkilöstökulut

    Työntekijöille järjestettävän koulutuksen lisäksi erityisesti aloittavan yrittäjän kannattaa panostaa oman ammattitaitonsa ja yrittämistietämyksen lisäämiseen. Muita vapaaehtoisia henkilökuluja ovat esim. henkilöstön kahvi- ja ruokatarjoilu, ruokalipukkeet yms.

    Henkilökunnan virkistys- ja harrastustoiminta
    Voidaan tukea enintään 400 €/henkilö ja sen tulee kohdistua koko henkilöstöön, ei ainoastaan esim. yrittäjiin.

    Työterveyshuolto
    Työterveyshuollon kuluja aiheuttavat sekä työntekijät että yrittäjät. Tavanomaiseksi työterveyshuollon kuluksi kannattaa varata 250 €/henkilö. Osan työterveyskuluista maksaa KELA (katso tarkemmin käynnistäminen).

    Työvaatteet ja suojavälineet
    Siistit ja yhdenmukaiset työvaatteet yrityksen painatuksilla ovat osa yrityskuvaa. Esimerkkejä työvaatteiden kustannuksista alv 0 %:

    • Työvaatteet: haalarit noin 30 €, housut ja takki noin 60 - 150 € ja turvajalkineet noin 50 - 150 €. Työntekijää kohden vähintään kahdet vaatteet.
    • Painatukset työvaatteisiin alkaen 5 €/kpl.
    • Työvaatteiden pesettäminen esim. Haalarit n. 3,5 - 5 €/kpl. Pesu kerran viikossa maksaa vuodessa (47 vkoa) 165 - 235 €. Hintaan vaikuttaa määrä sekä mahdollinen noutopalvelu.

    3.9 Toimitilakustannukset

    Yleisesti ottaen paras tapa aloittaa liiketoiminta on vuokrata toimitilat ellet omista jo valmiiksi sopivaa liiketilaa. Monessa liiketoiminnassa liiketilan sijainti on avaintekijä, joten omat tilat väärällä liikepaikalla ei tuo menestystä. Etenkin vähittäiskaupan alalla liiketilojen omistaminen käy yhä harvinaisemmaksi, sillä liikkeenharjoittajat haluavat turvata itselleen mahdollisuuden vaihtaa liikepaikkaa sekä käyttää yrityksen varat liiketoiminnan kehittämiseen eikä kiinteistösijoitukseen. Varaa rahoitus myös takuuvuokraan, jota vuokranantaja vaatii 1–3 kuukaudelta. Takuuvuokran saat takaisin vasta vuokra-ajan päätyttyä. Palovakuutusmaksun suuruuden ohjelma laskee automaattisesti palovakuutettavan omaisuuden arvon perusteella.

    Toimitiloja kannattaa etsiä Lappeenrannan seudun toimitilarekisteristä.

    Mikäli tarkkoja hintatietoja ei ole, voidaan laskelmissa käyttää seuraavia keskimääräisiä hintoja. Hinnat €/m² alv 0% ilman hoitokuluja, sähköä yms.

    Keskimääräisiä vuokrien hintoja €/m² alv 0%. LIIKETILAT TEOLLISUUSTILAT TOIMISTO
    Lappeenranta 9 - 25 €/m² 4 - 8 €/m² 6 - 18 €/m²
    Lappeenrannan seutu 7 - 14 €/m² 3 - 7 €/m² 6 - 10 €/m²

    Toimitilan käyttökustannukset (alv 0 %):

    • Sähkö: Yleissähkön kokonaishinta perus-, energia ja siirtomaksuineen on noin 0,15 €/kWh. Sähkön kustannus lasketaan seuraavasti: sähkölaitteiden tehot (kW) x käytettävät tunnit x 0,15 €. Toimiston yleissähkö maksaa vuodessa n. 7 €/m².
    • Lämmitys: Lämmityksen vuosikustannuksena noin 8 – 14 €/m² lämmitystavasta, rakennuksesta ja käytöstä riippuen. Korkea hallitila lisää lämmityskuluja noin 20 - 30 % / m².
    • Vesi: Talousveden hinta vaihtelee paljon, hinta keskimäärin 3,67 €/m³. Veden kulutus kevyessä teollisuudessa, toimistoissa ja kaupoissa veden kulutus on n. 25 l/hlö/vrk eli 34 €/hlö/vuosi, mutta hoivakodissa 150 – 200 l/vrk eli noin 200 - 267 €/hlö/vuosi.
    • Jäte: Sekajätteen nouto maksaa 600 – 660 l säiliössä noin 8 €, 300 – 360 l säiliössä n. 6 €. Biojätteen nouto maksaa 140 – 240 l säiliössä n. 9 €/kerta.
    • Siivous: Siivous noin 35 - 45 €/h. Arvioi käytettävä aika vuodessa.
    • Vartiointi: Hälytysten valvonta noin 400 - 1800 €/vuosi, kiertävä valvonta (piirivartiointi) alkaen 2400 €/kk. Murtohälytinlaitteistot alkaen 500 € + asennus.

    3.10 Leasingrahoituksen kustannukset

    Leasingvuokraus on pitkäaikaista (2 – 5 vuotta) kaluston vuokrausta, jossa laite saadaan käyttöön pienellä kuukausivuokralla, mutta ensimmäinen kuukausierä on korkeampi yleensä n. 20 % hankintahinnasta. Laitteen jälleenmyyntiarvo määritellään sopimuksentekohetkellä prosentteina ostohinnasta. Vuokra-ajan jälkeen laite palautuu vuokranantajalle tai vuokralainen joutuu sen myymään, sopimuksesta riippuen. Vuokrauksen korko on 1 - 2 % korkeampi kuin pankkilaina. Leasingissa arvonlisävero saadaan vähentää joka kuukausi. Vuokraamalla talouden tunnusluvut näyttävät paremmalta, mm. sijoitetun pääoman korkotuotto on suurempi ja velkaa vähemmän. Vuokraaminen myös säästää vakuuksia. Raha ei sitoudu koneisiin, vaan pääomat ovat kokonaan liiketoiminnan käytössä. Huomioi leasingia käytettäessä irtisanomis- ja purkamisehdot. Sopimussakko sopimuksen ennenaikaisesta irtisanomisesta voi tulla kalliiksi. Lue lisää: rahoitus -> Leasing ja osamaksu.

    3.11 Työkone- ja ajoneuvokulut, liikekäyttö

    Kohdassa lasketaan liiketoiminnan käytössä olevien työkoneiden ja ajoneuvojen kustannukset. Pelkästään henkilön yksityiskäytössä olevasta työsuhdeautosta käyttökulut merkitään kohtaan 25.

    3.12 Atk-laitekulut ja ohjelmistokulut

    Tavanomaiset Atk-laitteiden käyttöikä on alle 3 vuotta, joten niiden hankintakulut merkitään hankintavuoden kuluksi. Ohjelmistot esim. verkkokauppaohjelmisto noin 500 €/vuosi. Lisäksi mahdollinen asennus ja räätälöinti kotisivuille noin 200 - 1000 €.

    3.13 Muut kone- ja laitekulut

    Tässä kohdassa tarkoitetaan työkaluja, joiden käyttöikä on alle 3 vuotta. Tällaisia ovat käsityökalut yms. pienlaitteet. Tähän kohtaan ei sisällytetä laitteita tai koneita, joiden käyttöikä on yli 3 vuotta. Ns. pienhankintoina voidaan vähentää yksittäisiä ostoksia, joiden hinta voi olla enintään 850 € alv 0 %. Ostosten yhteissumma ei saa ylittää 2500 € alv 0 %.

    3.15 Matkakustannusten korvaukset vuonna 2019

    Verovapaita korvauksia ovat kilometrikorvaukset oman auton käytöstä ja päivärahat, kuitenkaan ammatin- ja liikkeenharjoittajat (Tmi) eivät saa maksaa kilometri- ja päivärahoja itselleen rahana, vaan ne merkitään matkakuluvähennyksinä henkilökohtaiseen veroilmoitukseen. Avoimen ja kommandiittiyhtiön sekä osakeyhtiön omistajille matkakulut maksetaan rahana yrityksen kassasta. Koska verottaja on kiinnostunut yrityksen omistajille maksetuista verovapaista eristä, on matkalaskut tai ajopäiväkirja laadittava huolellisesti ja toimitettava kirjanpitoon oikein. Matkustuksesta aiheutuvat muut kulut merkitään kohtaan 14. Kuluja ovat mm. majoituskulut, bussiliput, lentoliput jne. Matkalaskulomakkeen löydät Yritystulkin lomakkeista.

    • Kilometrikorvaus oman auton käytöstä 0,43 €/km, lisämatkustajasta + 0,03 €/km.
    • Kokopäiväraha 42 € yli 10 h matkasta yli 15 km päähän toimipaikasta ja yli 5 km päähän kotoa.
    • Osapäiväraha 19 € yli 6 h matkasta yli 15 km päähän toimipaikasta ja yli 5 km päähän kotoa.
    • Yömatkaraha 13 €, jos matkayöpymisestä ei aiheudu majoittumiskuluja yritykselle.

    3.16 Edustusmenot

    Edustuksena pidetään vieraanvaraisuudesta aiheutuneita kuluja, jotka kohdistuvat asiakkaisiin, liiketuttaviin tai muihin yrityksen elinkeinotoimintaan liittyviin henkilöihin. Edustusmenoja ovat edustustilaisuudet, -lahjat tai –matkat. Edustusmenojen määrästä 50 prosenttia on vähennyskelpoista menoa.

    3.17 Markkinointikulut

    Markkinoinnin kustannukset riippuvat harjoitettavasta liiketoiminnasta. Vähimmillään markkinointi maksaa käyntikortin ja yrityksen liikemerkkikustannusten verran.

    Seuraavassa ohjeellisia markkinoinnin kustannuksia (alv 0 %):

    • Käyntikortin painatus maksaa 50 - 300 €.
    • Liikemerkin (logon) ja lomakkeiden suunnittelusta mainostoimisto laskuttaa noin 400 €.
    • Peruskotisivut maksavat 250 - 1000 €, mutta laadukkaat mainostoimistolla teetetyt kotisivut maksavat 2500 - 10000 €. Kustannuksia tulee levytilan ja/tai ohjelmiston vuokrasta kotisivunpalveluntarjoajalta 40 – 400 €/vuosi. Lisäksi kustannuksia voi tulla sivujen ylläpidosta 40 - 100 €/h.
    • Mainosvalon minimihinta on 500 €. Suurikokoisesta viiden neliömetrin uudesta valomainoksesta joutuu maksamaan 1500 – 2000 € + asennuskulut. Mainosvaloja voit ostaa myös käytettyinä. Mainospinta kuitenkin joudutaan ostamaan uutena, sillä teippaaminen vanhan tilalle harvoin onnistuu.
    • Teippaukset noin 50 €/m2 ja asennus noin 50 €/h. Lisäksi mahdolliset suunnittelukulut.

    Radion, TV:n ja verkkosivujen mainoshintoja (alv 0 %):

    • Valtakunnalliset kaupalliset radiot (mainos arkena 30 sekuntia, klo 6 - 21): Radio Nova 140 - 445 €, Iskelmä-radiossa valtakunnallisesti 117 - 285 € ja NRJ 56 -104 €. Mainoksen tekokustannukset lisähintaan, hinnat alkaen 200 €.
    • Paikallisradiot: hinnoittelu n.16 - 60 €/30 sek ja yleisesti mainos tehdään samaan hintaan.
    • TV-mainonta: Mainonta myydään yleisesti kohderyhmäkauppana jolloin hinta vaihtelee suuresti ajankohdan, alueellisuuden ja toistojen mukaan. Esim. MTV3 15 kpl mainosta kesto 1,5 viikkoa hinnat noin: Uusimaa 22043 €, Keski-Suomi 3763 €, Oulu 5108 €, Lappi 2419 €. Mainoksen tuotanto alkaen 1000 €.
    • Digitaalinen markkinointi: Hakusanamainonta netissä (esim. Google): perustuu klikkihinnoitteluun (CPC) eli maksetaan vain, kun netissä klikataan linkkiäsi. Hinta vaihtelee 0,10 – 10 €/kpl avainsanasta riippuen. Kustannuksia voi rajoittaa asettamalla klikkauksille kappalemääräinen raja.
    • Sosiaalinen media: maksat joko mainosnäytöistä tai ainoastaan mainosta klikanneista. Voit kohdistaa mainoksesi esimerkiksi asuinpaikan, sukupuolen, iän, harrastusten ja kiinnostusten mukaisesti. Voit itse määrittää mainosbudjettisi päivä-, viikko- tai määräkohtaisesti esim. 1 €/päivä tai 30 €/kk, ylärajaa ei ole.
    • YouTube: 30 sek mainoksen hinta noin 0,05 - 0,10 €. Mainos voidaan kohdentaa. Katsoja voi 5 sekunnin katsomisen jälkeen ohittaa mainoksen tai jatkaa sen katsomista – maksat vain jos mainoksesi katsotaan kokonaan (tai vähintään 30 sek).
    • Display -mainonta: Bannerimainonnassa käytetään yleisesti CPM -hinnoittelua (Cost per Mille) tai CPT (Cost per Thousand) eli hintaa tuhatta näyttökertaa kohti. Bannerihinta esim. Iltalehden uutiset sivulla mainos 468x400px 7 €/CPM. Näyttökertojen määrän voit itse valita.

    Esimerkkejä sanomalehtien ilmoitushinnoista (alv 0 %):

    • Ilmaisjakelulehdet ja tilatut paikallislehdet: noin 0,8 – 2,0 €/pmm. Ilmoitus 150 x (88) mm 240 - 600 €.
    • Etelä-Saimaa: hinta arkisin sisäsivuilla 42 x 150 mm noin 430 € ja 180 x 150 mm noin 1700 €.
    • Helsingin Sanomat: hinta arkisin sisäsivuilla osastosta riippuen 150 x 42 mm noin 1731 - 2129 € ja 150 x 88 mm noin 3708 - 4560 €.
    • Maaseudun Tulevaisuus: tekstissä neliväri-ilmoitus noin 4,55 €/pmm. Ilmoitus 140 x 44 mm 637 €
    • Ilmoittelussa kannattaa hyödyntää toistoalennukset, yleensä vähintään 20 % .

    Palstamillimetri (pmm)
    Yhden palstan levyinen (yleensä 39 - 50 mm) ja millimetrin korkuinen tila sanomalehdessä.
    Ilmoituksen hinnan laskeminen: millihinta x palstaluku x korkeus milleinä.

    Musiikin esittäminen (alv 0 %):
    Asiakas-, työ-, palvelu- tai liiketiloissa soiva musiikki on maksullista. Jos tiloissasi tai puhelinvaihteessasi soi äänitemusiikkia (esimerkiksi radiosta, televisiosta, nauhalta, äänilevyltä, tietokoneelta tms. tavalla) tulee lain mukaan maksaa tekijänoikeuskorvaus. Tekijänoikeuskorvauksia maksetaan Gramexille ja Teostolle. Gramex edustaa äänitteellä esiintyviä taiteilijoita ja äänitteen tuottajia. Teosto edustaa säveltäjiä, sanoittajia ja sovittajia sekä musiikin kustantajia. Voit hankkia luvat taustamusiikin esittämiseen yhdestä osoitteesta www.musiikkiluvat.fi.

    Esimerkkejä taustamusiikin esittämisestä asiakastiloissa:

    • Kampaamo/kauneushoitola alle 30 m² vuosihinta 236 €
    • Myymälä 100 m² vuosihinta noin 393 €
    • Myymälä 200 m² vuosihinta noin 516 €

    Yleisradiovero (Yle-vero)
    Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset ja säätiöt joiden verotettava tulo on yli 50 000 euroa joutuvat maksamaan YLE- veron. Avoimien ja kommandiittiyhtiöiden sekä asunto-osakeyhtiöiden ei tarvitse maksaa yleisradioveroa. Veron määrä on min. 140 € - max. 3000 € ja se lasketaan 140 euroa + 0,35 % verotettavan tulon 50 000 € ylittävältä osalta.

    3.18 Tutkimus- ja tuotekehityskulut (YT5 -laskelmassa)

    • Tavaramerkki 225 €, voimassa 10 vuotta
    • Mallioikeus alkaen 215 €, voimassa 5 vuotta
    • Patentin hakemusmaksu 400 € ja vuosimaksu ensimmäiset kolme vuotta 200 €. Käytännössä hakemiseen on käytettävä patenttitoimistoa, jolloin kustannus vähintään 2000 €.
    • Hyödyllisuusmalli 700 €, voimassa 1 - 4 vuotta.

    3.19 Hallintopalvelut

    Hallintopalveluihin kuuluvat taloushallintopalvelut, kuten kirjanpito ja tilintarkastus. Tilitoimistot perivät kirjanpidosta pienimmillään 700 – 800 €/vuosi, mutta tavanomaisesti kuitenkin 1 500 – 2 000 €/vuosi. Jos kirjanpitotositteita tulee mapillinen kuukaudessa ja myös palkanlasku on tilitoimistossa, on tilitoimiston lasku 400 – 500 €/kk. Jos liiketoimintasi on avoin yhtiö-, kommandiittiyhtiö- tai osakeyhtiömuotoista, on syytä lisätä tilintarkastuskuluiksi 500 - 700 €/vuosi.

    Työvoiman vuokraus on järkevä tapa ottaa ensimmäinen vieras työntekijä tai käyttää silloin, kun on kysymyksessä tilapäinen ruuhka, sijaisuus tai lomitus. Kustannukset on helposti ennakoitavissa ja työsuhde voidaan päättää myös ennakoitua aiemmin.

    Työvoiman vuokraamisen edut ovat

    • Kulujen budjetointi on helppoa, kustannus on kiinteä sisältäen kaikki kulut
    • Työvoiman saatavuus on nopeaa ja tarve voi olla minkä pituinen tahansa
    • Tarvittaessa työntekijä voidaan vaihtaa sopivampaan kesken sopimuskauden
    • Hyvän työntekijän löytyessä voidaan henkilö palkata jatkuvaan työsuhteeseen

    3.20 Tiedonhankinta

    Ammattitaidon ylläpitämiseksi voit tilata yrityksellesi alasi ammattilehdet sekä asiakkaita tai omaa tiedonhankintaasi varten aikakausilehtiä ja sanomalehtiä yrityksesi osoitteeseen. Yleisesti oma päivälehti kannattaa siirtää yrityksen nimiin ja tulemaan yrityksen osoitteeseen. Jäsenmaksuja ovat esim. Yrittäjäjärjestön jäsenmaksu (yhden henkilön yritykseltä 160 €, 2-3 hlö 237 €) ja Veronmaksajan Keskusliitto alk. 59 €.

    3.21 Tieto- ja rahaliikenteen kulut

    Uuden yrityksen ongelmana on luottotietojen puuttuminen, joten esim. puhelinliittymää ei aina saa osakeyhtiölle avattua ilman takuumaksua. Tavanomainen takuumaksu on yhdelle matkapuhelimelle 300 €, joka maksetaan vuodeksi puhelinoperaattorille. Operaattori harvoin palauttaa takuusumman automaattisesti, joten sitä on syytä anoa takaisin.

    Esimerkkejä tietoliikenne- ja pankkiyhteyskuluista ja laitteista (hinnat alv 0 %):

    • Nettiliittymän vuosimaksu n. 360 € (30 €/kk).
    • Puhelinliittymä 240 €/vuosi, myös hälytinjärjestelmä voi tarvita oman liittymän.
    • Maksupäätteen hinta alkaen n. 290 € tai vuokrattuna alkaen n. 300 €/vuosi. Lisäksi avausmaksu noin 50 €.
    • Mobiilimaksupääte: Tabletilla, puhelimella tai tietokoneella käytettävät maksupäätteet alkaen 49 € ja välityspalkkio maksamisesta 1,5 - 2,75 %. Ei kuukausi tai vuosimaksua.
    • Korttimaksut yritykselle: Debit -korteissa enintään 75 senttiä ja vähintään 4 senttiä/vastaanotettu korttimaksu. Kun ostoksen arvo nousee 13 euroon hinta muuttuu prosentuaaliseksi (0,31% ostoksen arvosta) kuitenkin enintään 75 senttiä. Credit -korteissa (Visa ja Master Card) myyjältä peritään loppusummasta riippumatta 0,9 % ostoksen arvosta tai 4 senttiä tapahtumalta. Muut luottokortit voivat olla 0,3 - 3% kalliimpia.
    • Kassakoneen hinta alkaen 279 €.
    • Käteiskassan tilitys pankissa alkaen 4 € kerta. Setelien tilitys on kolikoita halvempaa. Talletusautomaatilla 2,5 € +0,75% talletuksen arvosta.
    • Laskutusohjelma, jossa sähköinen laskutus alkaen 480 € vuodessa.
    • Rahahuolto liikkeeseen eli käteiskassan nouto ja vaihtorahojen tuonti 2 kertaa viikossa alkaen 850 € vuodessa. Palvelua myyvät valtakunnalliset vartiontiliikkeet.
    • Verkkokaupan maksuliikenteen palveluntarjoaja ("verkkopankkinapit") 300 - 600 €/vuosi.

    3.22 Vakuutukset

    Yrityksen toiminnan vakuutukset ovat vapaaehtoisia ellei tuotantovälineitä ole hankittu ulkopuolisella rahoituksella. Tällöin rahoittaja edellyttää ainakin omaisuusvakuutuksen hankkimista. Käytännössä yrityksesi tulee hankkia vähintään vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Muita tarpeellisia vakuutuksia ovat omaisuusvakuutus, keskeytysvakuutus sekä konerikko- ja kuljetusvakuutus. Vakuutuksen hintaan vaikuttaa yrityksen toimiala ja toiminnan laajuus. Esimerkiksi kampaamotoiminnan riski on matala rakentamiseen verrattuna.

    Hintaesimerkkejä vakuutuspaketista, johon sisältyvät omaisuus-, vastuu-, oikeusturva- ja keskeytysvakuutukset, kun yrityksen liikevaihto on 75 000 €.

    • Kampaamo- ja kauneudenhoito alkaen 200 €
    • Verkkokaupat alkaen 300 €
    • Kodinkoneiden korjaus alkaen 400 €
    • Rakennus- ja asennustyöt alkaen 600 €

    3.23 Toimistokulut

    Toimistokuluihin sisältyvät toimistotarvikkeet ja – koneet hankintahinnasta riippumatta, jos niiden käyttöikä on alle 3 vuotta. Tarkista, että laitekuluja ei sisälly kohtaan 12 tai 13.

    3.24 Kokous- ja neuvottelukulut

    Em. kuluihin sisältyvät työaikana asiakkaiden, tavarantoimittajien, viranomaisten tms. tai oman henkilökunnan kesken pidettyjen tilaisuuksien kulut.

    3.25 Ajoneuvokulut, yksityiskäyttö

    Tarkoittaa työsuhdeautojen kustannuksia eli autoja, jotka eivät ole liiketoiminnan käytössä. Näistä kuluista ei voida vähentää arvonlisäveroa.