Yrityksen perustamisen tärkein vaihe on varsinaisen liiketoiminnan suunnittelu. Liiketoimintasuunnitelman avulla selvitetään kuinka liikeidea toteutetaan.

Voit valita kahdesta Liiketoimintasuunnitelmasta. YT2 Liiketoimintasuunnitelma soveltuu tavanomaisen liiketoiminnan suunnitteluuun ja YT3 Liiketoimintasuunnitelma soveltuu vaativampaan yritystoimintaan, missä kilpailijoita ja riskejä tarkastellaan syvemmin. Ohjeita täyttämiseen löydät tältä sivulta ja YT1 Liiketoimintasuunnitelman laatimisoppaasta.

Käytä Microsoftin Word tai Libre Officen Writer -ohjelmaa (ilmainen ohjelmisto Windowsille, Mac OS X:lle tai Linuxille). Avaa ja tallenna suunnitelma ennen täyttöä. Liiketoimintasuunnitelman otsikko rivillä on viittaus tämän sivun aihealueiden numerointiin, josta löytyy kyseiseen kohtaan täyttöohje. Täytettyäsi työkirjan sinulla on valmis suunnitelma toteutettavaksi ja esiteltäväksi rahoittajille. Työkirjaa täyttäessäsi huomaat, että kaikkiin kohtiin ei ole olemassa vastausta. Liiketoimintasuunnitelman kannattavuus osoitetaan erillisellä YT4 tai YT5 Taloussuunnitelma -ohjelmalla, jonka löydät sivun vasemman laidan valikosta kohdasta "Taloussuunnitelmat".

Liiketoimintasuunnitelma on kirjallinen suunnitelma yritystoiminnan eri osa-alueiden järjestämisestä ja hyvä suunnitelma auttaa rahoituksen järjestymisessä. Yrittämiseen liittyy aina taloudellinen riski, joten liiketoiminnan suunnitteluun kannattaa paneutua huolellisesti.

2.1 Tavoitteesi yrittäjänä

Yrityksen perustamiseen johtaneet seikat voivat olla hyvinkin moninaiset. Yrittäjäksi voidaan ryhtyä työnantajan ulkoistaessa omaa toimintaansa. Työnantaja voi myös kannustaa yrittäjyyteen ylläpitämällä huonoa työilmapiiriä tai tekemällä huonoa tuotetta. Omassa yrityksessä voi tehdä niin hyvää tuotetta kuin haluaa ja sekä tehdä määrättömästi töitä. Yrittäjyyden arvostuksen nousu ja hyvin menestyneet yrittäjät ovat myös kannustamassa yrittäjyyteen.

2.2 Toimintaympäristö- ja kilpailija-analyysit

Ennen oman toiminnan suunnittelua on perehdyttävä toimintaympäristöön ja kilpailutilanteeseen. Yrityksen toimintaympäristön luovat asiakkaat ja niiden muuttuvat tarpeet, lainsäädäntö sekä ympäristö- ja arvomaailmamuutokset. Yksi merkittävimmistä asiakaskäyttäytymisen muutoksista on asiakkaiden ketjuuntuminen, jolloin hankinnat tehdään suurempina erinä ja ostot päätetään pääkonttoreissa. Uusien tuotteiden markkinoillepääsyä vaikeuttavat myös nopeasti muuttuva EU–lainsäädäntö sekä suurasiakkaiden tietojärjestelmät.

Toimintaympäristöanalyysissä selvitetään:

1. Asiakastyypit/ryhmät, asiakastyyppien asiakasmäärät ja ostopäätösten kriteeri:
Joka alalla on omat toisistaan erikseen tunnistettavat asiakastyypit, jotka tekevät ostopäätöksensä omista tarpeistaan lähtien. Esim. ravintola-alalla tunnistetaan 7 asiakastyyppiä tankkaajasta nautiskelijaan. Asiakkaat voit jakaa erilaisiin asiakasryhmiin esim. kotitaloudet, teollisuus, ikä, sukupuoli, toimiala jne.

2. Miksi, mistä ja miten asiakkaat tällä hetkellä hankkivat tuotteensa/ palvelunsa?
Hankintatarve voi syntyä esim. tuotteen rikkoonnuttua, rakennettaessa, lahjaksi jne. Tuote voidaan hankkia vähittäis- tai tukkukaupasta, verkkokaupasta, suoraan valmistajalta, paikalla tehtynä, noudettuna tms. Hankinta voi perustua tarjouskilpailuun tai vuosisopimuksiin, jolloin ostotapahtumia ehkä vain yksi vuodessa.

3. Ovatko asiakkaat ostouskollisia ja kuka päättää ostosta?
Kuka ostoista todellisuudessa päättää, löytyykö hankintarengas, hallitus, osto-osasto tms.? Ostopäätösten määrä vuodessa, viikossa?

4. Onko asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttumassa?
Megatrendit: ilmastonmuutos, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen länsimaissa ja teknologinen kehitys vaikuttavat ostokäyttäytymiseen. Verkkokauppojen myötä asiakkaan ostouskollisuus on heikentynyt, jolloin uskollisuutta yritetään tehostaa erilaisilla kanta-asiakasohjelmilla. Julkishallinnossa kilpailutus lisääntyy ja muuttuu entistä tarkemmaksi. Uusia ostokumppannuusverkostoja syntyy jatkuvasti, jolloin ostoerät suurenevat. Pienten valmistajien on rakennettava kumppanuusverkostoja päästäkseen mukaan toimituksiin.

Kilpailijat tärkeä osa toimintaympäristöä

Asiakkaiden ohella myös kilpailijoihin on perehdyttävä. Kilpailija ei välttämättä ole suoranaisesti toinen samanlainen yritys vaan se voi olla myös palvelun korvaava tuote.

Kilpailija-analyysissä selvitetään

Kilpailijoista on syytä muistaa, että he reagoivat uuteen tulijaan jollakin tavalla. Varmuudella he yrittävät vaikeuttaa menestymistäsi. Mieti, millä keinoin he voivat sen tehdä?

1. Keitä kilpailijat ovat?

  • selvitä markkina-alueella toimivat yritykset
  • hanki niistä kaikki mahdollinen tieto (esitteet, tuotenäytteitä, asiakkaiden mielipiteitä jne.)
  • vieraile yrityksissä
  • tilaa Patentti- ja rekisterihallituksesta muutaman viime vuoden tilinpäätökset tai hanki tilinpäätöstietoa Suomen Asiakastieto Oy:stä

2. Mitkä ovat kilpailijanne heikkoudet ja vahvuudet?
3. Mitkä ovat kilpailijanne hinnat?
4. Onko kilpailijamme toiminta kasvamassa, pysymässä ennallaan vai supistumassa?

2.3 Visiot ja tavoitteet

Mikä on yrityksesi tulevaisuudenkuva "unelma". Mitä halutaan, miten tavoitteeseen päästään, mihin mennessä? Toiminnalle tulee olla visio, joka laaditaan 5 vuoden päähän tästä päivästä.
Tavoitteen asettaminen helpottaa perille pääsyä, pelkkä ”ajelehtiminen” ilman päämäärää ei riitä. Tavoitteiden asettaminen tapahtuu usealla osa-alueella, ei pelkästään taloudessa. Taloudelliset tavoitteet vaihtelevat yrittäjästä ja yrityksestä riippuen. Joskus yritys voi olla elämäntapa tai pelkkä työpaikka ilman sen suurempia tavoitteita, joskus yritys nähdään voimakkaasti kasvavana ja laajenevana. Tässä kohdassa ajatellaan yrityksen tavoitteita, ei henkilökohtaisia. Tällöin tavoitteet voivat liittyä esim. liikevaihtoon, velkojen määrään ja kannattavuuteen.
Asiakkaisiin liittyvät tavoitteet on myös tarpeen määritellä, sillä asiakas on varsinainen palkanmaksaja. Huolenpito asiakkaista on oltava aitoa jo pelkästään siksi, että uuden asiakkaan saaminen on monin verroin vaikeampaa kuin vanhan pitäminen.
Tuotteisiin ja tuotantoon eli valmistusprosessiin, tekemiseen liittyvät tavoitteet ilmaisevat, miten aiot pysyä mukana kilpailussa. Tärkeää on muistaa, että tuotteet myydään markkinoiden ja kilpailijain määrittelemään hintaan, mutta yritystoiminnan tulos tehdään ostoilla ja tuotannon tehokkuudella. Tämä pätee kaikilla toimialoilla. Toisaalta tuotteella itsellään on merkittävä vaikutus tuotteesta saatavaan hintaan. Vähittäiskaupassa prosessi tarkoittaa myymälän miljöötä, kalusteiden laatua, esillepanoa yms.

2.4 Toiminta-ajatus ja liikeidea

Toiminta-ajatus
Toiminta-ajatus on yrityksen perusta, jolle kaikki toiminta rakennetaan. Toiminta-ajatuksesta voidaan lukea yhdellä kertaa:

  • Mikä yritys on kysymyksessä?
  • Mitä varten yritys on olemassa?
  • Mikä on yrityksen toimiala?
  • Mitä tarpeita yritys tyydyttää?
  • Mitä yritys tekee tarkoituksensa toteuttamiseksi?

Esimerkki toiminta-ajatuksesta
Jadelcons Oy toimii luotettavana yritysneuvonnan asiantuntijana tuottaen ajan tasalla olevaa ohjeistusta ja työkaluja aloittaville ja toimiville yrityksille.

Kaikilla yrittäjillä on toiminta-ajatus, mutta kaikki eivät ole kirjoittaneet sitä paperille. On tärkeää, että toiminta-ajatus on kirjoitetussa muodossa ja esillä. Huolehdi myös, että asiakkaasi ja työntekijäsi tietävät, mikä on yrityksesi toiminta-ajatus. Hyvä toiminta-ajatus on lyhyt, konkreettinen ja yksiselitteinen. Se on parhaimmillaan vain yhden virkkeen pituinen.

Liikeidea
Liikeidean tarkoituksena on konkreettisesti kertoa, miten toiminta-ajatus käytännössä toteutetaan. Kuten toiminta-ajatus myös liikeidea tulee olla selvä jokaiselle yrittäjälle. Liikeidea ei voi olla ”kaikkea kaikille”. Liikeidea kannattaa toiminta-ajatuksen tavoin kirjoittaa nähtäville.

LIIKEIDEAN RAKENNE
Kaiken liiketoiminnan lähtökohtana on oltava yrityksen liikeidea. Liikeidea muodostuu kolmesta osasta, joiden täytyy nivoutua hyvin yhteen.

1. MITÄ? Mitä myydään? Mitä hyötyä asiakkaalle?
2. KENELLE? Tuote, joka vastaa asiakaskohderyhmän vaatimuksia.
3. MITEN? Yrityksen toimintatapa saada tuotteet asiakkaan saataville taloudellisesti ja tuloksellisesti.

Lisäksi voidaan tarkastella imagoa - mielikuvaa yrityksestä ja tuotteesta, joka halutaan asiakkaalle antaa.

1. Mitä hyötyä asiakkaalle?
Yrityksen tuotteista tai palveluista on oltava hyötyä asiakkaalle. Tuotteen tai palvelun täytyy ratkaista asiakkaan tarpeeseen liittyvä ongelma. Tarve voi olla tekninen, esim. työkäsineen on kestettävä kemikaaleja. Kun päätarve eli käsien suojaaminen on tyydytetty, tekee asiakas valinnan tuotteen muiden hyötyjen perusteella. Usein valinta tehdään kuitenkin tunteella, johon vaikuttaa tuotteen/valmistajan imago, tuotteen ulkonäkö tms.

2. Kenelle?
Löytääksesi markkinoinnillista kilpailuetua asiakas on tunnettava hyvin. Asiakasryhmät kannattaa rajata mahdollisimman tarkasti. Asiakasryhmiä ovat esim. yritysasiakkaat, seniorit, opiskelijat, urheilijat jne. Lisäksi voit ryhmitellä asiakasryhmäsi tarkemmin eli asuinpaikka, ikä, sukupuoli, koulutus, harrastukset tai yrityksen työntekijämäärän/liikevaihdon mukaan.

3. Miten?
Nykypäivän kilpailutilanteessa ratkaisut yritysten välisessä kilpailussa syntyvät useimmiten toimintatapavalinnoissa. Tuotteet ovat usein hyvin samankaltaisia, jolloin oikein valitut toimintatavat nousevat avainasemaan. Esimerkkejä tavoista toimia: Teetetään tuote kumppaniverkostossa tai tehdään tuote itse. Minimoidaan tuotteen hiilijalanjälki vaikka tuotteesta tulee kalliimpi tai tehdään mahdollisimman halvalla. Toimitusvarmuuden vuoksi keskitetään ostot vuosisopimuksin tai ostetaan koko ajan eri toimittajilta. Tärkeä osatekijä toimintatapaa luotaessa on tuotteen/valmistajan imagon rakentaminen. Haluttavuus syntyy tuotteen/yrityksen imagosta. Imago on asiakkaan mielikuva yrityksestäsi. Imagoa voi yrittää luoda markkinoinnin keinoin, mutta yrityksen toimintapa lopulta määrittelee asiakkaan mielikuvan.

Imago
Imago on yrityksestä rakentuva mielikuva, jota voidaan muokata yrityksen toimintatavoilla. Päätä millaisen imagon haluat yrityksestäsi antaa ja millä keinoin se saavutetaan.

Voimavarat
Vaikka liikeidean muut osat olisivat hyvin harkittuja, kaiken toiminnan perusta on kuitenkin voimavarat. Fyysisissä voimavaroissa voi toimitiloissa tulla seinät vastaan. Taloudellisissa voimavaroissa ei pystytä ylläpitämään esim. nykyaikaista konekantaa. Henkiset voimavarat on myös syytä kartoittaa ja myöntää mahdolliset puutteet esim. liiallinen velkaantuminen tai kasvun tuoma kuormittavuus voi polttaa yrittäjän loppuun.

Liikeidean testaus:
Jos suunnittelemasi liiketoiminta on uutta omalla paikkakunnallasi/seudullasi, on liikeidea syytä testata. Hyvä ja luotettava tapa on yhteydenotto johonkin alan yrittäjään muualla Suomessa. Kohdeyrittäjä valitaan niin, ettei hän koe sinua kilpailijaksi. Hän kyllä opastaa sinua, kun esiinnyt avoimesti ja kerrot suunnitelmistasi. Näin saat varmuuden oman liikeideasi kantavuudelle ja hyvät neuvot kaupan päälle.

2.5 Markkinointi- ja myyntisuunnitelma

Aluksi on hyvä muistaa, että markkinointi ja myynti ovat kaksi eri asiaa. Markkinointi tekee pohjatyötä myyntiä varten, vaikka usein niitä suorittavat samat henkilöt. Markkinoinnissa oleellista on muistaa, että se ei ole pelkää ideointia, vaan mitä suurimmassa määrin tekemistä. Hyvät ideat eivät tuota mitään, ellei niitä toteuteta loppuun saakka. Myynti on ahkeraa tekemistä, ja on vaativa taitolaji. Myynnin suurin ongelma on saada markkinoilta kunnon hinta. Usein selitellään huonoa myyntiä liian kalliin hinnan vuoksi vaikka myynninprosessissa olisi kehitettävää. Asiakas tekee päätökset kuitenkin tunteella.

Ilmainen markkinointi
Pienemmillä paikkakunnilla paikallis- ja ilmaisjakelulehdet tekevät yrityksestäsi mielellään jutun. Palveluyrityksen kannattaa liittyä myös paikalliseen kaupungin tai kehitysyhtiön yritysrekisteriin. Hyödynnä sosiaalisen median mahdollisuudet, mutta muista että mukana olo voi viedä yllättävän paljon työaikaa ja mahdolliseen julkiseen negatiiviseen palautteeseen pitää olla suunnitelma. Ilmaista markkinointia yrityksen puolesta tekevät asiakkaat, rahoittajat, tavarantoimittajat, naapurit, sukulaiset ja omat työntekijät.

Käytä ammattilaista mainonnan teossa
Käytä ammattilaisia mainontaan ja markkinointiin liittyvän materiaalin tuotannossa. Älä yritä tehdä itse, jollet pysty ammattilaisen tasoiseen suoritukseen. Mielikuvia on vaikea muuttaa. Jos talous ei anna mahdollisuutta ammattilaisten käyttöön, käytä väliaikana neutraaleja ratkaisuja ja laita yksi asia kerrallaan kuntoon.

Yrityskuvan luonti alkaa heti alussa
Ensivaikutelma on tärkein. Väitetään, että ihmisestä muodostuu mielikuva puolen minuutin sisällä tavattaessa. Tuo mielikuva säilyy pitkään, ja pitää yleensä vielä paikkansakin. Niin myös asiakkaat ja yleisö tekevät mielikuvapäätöksensä sen mukaan, miltä yritys ja sen edustajat näyttävät ja miten he esiintyvät. Tärkeitä ulospäin näkyviä yrityksen tunnusmerkkejä ovat mm. yrityksen logo, kotisivut/FB-sivut ja domaintunnus, käyntikortit, yrityksen henkilökunnan vaatetus, mainosteippaukset.

Painotuotteet
Markkinointivälineenä painetut esitteet ja flyerit ovat hyvä markkinointikeino ja brändin rakentaja.

Kohdennettu markkinointi
Markkinointi ei tarvitse olla välttämättä hakuammuntaa vaan voidaan käyttää kohdistettua markkinointia, jos tuotetta myydään tietyille asiakasryhmille. Google ja Facebook pystyvät kohdentamaan mainokset todella tarkasti. Helpoin tapa on ilmoittaa alan lehdissä sekä teemanumeroissa, mutta miten erotut kymmenen kilpailijasi joukosta? Radiolla ja televisiolla on tarkat tiedot asiakasryhmistä, joille mainonta voidaan kohdistaa.

Yhteismarkkinointi
Kumppaneiden kanssa on mahdollista saada suurempaa näkyvyyttä pienemmillä kustannuksilla. Liittyykkö tuotteeseesi tai palveluusi olennaisesti jokin muu tuote tai palvelu? Voisitteko tehdä yhteistyötä ja jakaa kustannukset? Samalla voitte kaupata toistenne palveluita, esim. kuntosali ja urheiluliike. Hyödyntämiskeinoja on monia. Esim. Facebook-kilpailut, kotisivut, lehti-ilmoitukset, messut, yhteistapahtumat, shop-in-shop jne.

Kumppanuusmarkkinointi
Affiliate-markkinointi eli yritys maksaa markkinointikumppaneilleen näiden välittämistä asiakkaista sivustolleen. Palkkio maksetaan toteutuneista kaupoista (bannerimainonnassa maksetaan vain välitetyistä kävijöistä). Esim. retkeilybloggaajan sivuilla on linkki eräliikkeesi verkkokauppaan. Maksat bloggaajalle toteutuneista kaupoista provision.

Automatisoinnin hyödyntäminen markkinoinnissa ja myynnissä
Perustoimintoja voidaan automatisoida ja näin säästetään aikaa esim. järjestelmä lähettää jokaiselle uudelle asiakkaalle määritetyn ajan päästä sähköpostin: Mitä pidit tuotteestamme? Nyt tarjouksessa... Näissä ohjelmistoissa on valmiit viestipohjat, hyvät kalenteri- ja asiakashallintatoiminnot. Analysointityökaluilla saadaan tarkkaa tietoa kotisivuillasi kävijöistä.

Myyntisuunnitelma
Myynti pitää olla suunnitelmallista ja tavoitteellista työtä. Myyntisuunnitelman pohjana on aina markkina-alueen kysyntä, jota arvioidaan tuotteittain tai tuoteryhmittäin. Paikallisesti toimivan kysyntää arvioitaessa tulee ottaa huomioon kysynnän siirtymä, sillä asiakkaat hankkivat tuotteita myös oman alueen ulkopuolelta ja toisaalta myös oman alueen ulkopuolella olevat hankkivat tuotteitaan meidän alueelta. Miten myynti jakautuu kilpailijoidesi kesken?

Myyntityö
Käytännön myyntityön voi hoitaa yrittäjä itse tai palkata siihen henkilökuntaa. Myyntityö voidaan ulkoistaa edustajalle, edustusliikkeelle tai ketjulle, joka hoitaa myyntityön ja mahdollisesti myös varastoinnin sekä jakelun. Myynnin ulkoistamisen hyvänä puolena on kulujen ennakoitavuus, sillä myyjän palkkio on yleensä myyntiprovisio. Huonona puolena on se, ettei myyntyöhön ja sen tehokkuuteen pystytä paljoakaan vaikuttamaan. Mikäli myyjällä on muita edustuksia, myy hän sitä tuotetta mistä tulee parhaiten rahaa. Päivittäistavarakaupoissa sekä verkkokaupoissa joutuu myyntipaikasta lähes poikkeuksetta maksamaan.

Kokonaiskysynnän laskukaava:
Vaikutusalueen väestömäärä/asiakasmäärä X keskimääräinen kulutus/henkilö tai asiakas
= vaikutusalueen kokonaiskysyntä
- josta vähennetään kysynnän siirtyminen muualle (esim. verkkokauppa)
+ johon lisätään kysynnän siirtyminen muualta
= saavutettavissa oleva kysyntä

Kun kysynnästä tavoitellaan tiettyä markkinaosuutta, niin saadaan oman yrityksen myyntitavoite.

2.6 Tuotantosuunnitelma

Yleisellä tasolla yritystoiminta on tuottamista, olipa kysymyksessä teollinen yritys tai palveluyritys. Yhä harvemmin koko tuotanto on omissa käsissä. Tähän vaikuttavat paitsi oman ammattitaidon puuttuminen, niin myös työvoimakustannukset ja pääoman sitoutuminen. Kynnys työvoiman palkkaamiseen on korkea, sillä työvoiman määrään sääteleminen joustavasti tuotannon ja kysynnän mukaan on vaikeaa ja muutokset on ennakoitava hyvin. Teollisella yrityksellä alihankinnan käyttäminen on paljon palveluyritystä helpompaa. Palveluyrityksessä on henkilösuhteiden päähankkijan ja alihankkijan välillä oltava luotettavat, sillä yhteistyö merkitsee usein ammattitietämyksen ja asiakassuhteiden paljastumista mahdolliselle kilpailijalle. Yhteistoiminnan tuleekin perustua selkeisiin sopimuksiin, joissa on mukana kilpailunrajoitusehto ja tuntuva rahallinen sopimussakko.

2.6.1 Toimitilat
Yleisesti ottaen paras tapa aloittaa liiketoiminta on hankkia vuokratilat sillä pääomaa ei kannata sitoa omiin toimitiloihin ellei omista sopivaa liiketilaa. Vuokraamalla toimitilat voit tarvittaessa reagoida nopeasti ympäristön ja markkinatilanteen muutoksiin (esim. liikennejärjestelyt, kauppakeskus yms.) ja voit vaihtaa toimitiloja nopeasti. Myös yrityksen ennakoitua nopeamman kasvun takia voit joutua vaihtamaan isompiin tai sopivampiin toimitiloihin. Monessa liiketoiminnassa liiketilan sijainti on avaintekijä.

2.6.2 Investoinnit
Investointien toteuttamiseen tarvitaan rahoitus, joka voidaan hoitaa omistajien pääomasijoituksina tai vieraalla rahoituksilla. Tietyillä edellytyksillä investointeihin voidaan saada avustusta, joka tosin maksetaan vasta investointien toteuduttua laskujen maksun jälkeen. Avustusosuuskin täytyy siis rahoittaa. Käyttökelpoinen rahoitusmuoto voi olla leasing, osamaksu tai vuokraaminen. Osamaksun etuna leasingiin nähden on se, että ostettavan laitteen arvonlisäveron palautus saadaan jo 2 - 3 kuukauden jälkeen Verotilille. Leasingmaksu arvonlisävero palautetaan kuukausittain erä kerrallaan. Investointien rahoituksesta kerrotaan kohdassa "Rahoitus".

2.6.3 Ympäristöasioiden huomiointi
Yritysten on kiinnitettävä huomioita ympäristöasioihin, kuten kierrätettävyyteen, jätehuoltoon, päästöjen hallintaan, energian käyttöön ja ympäristöriskien hallintaan. Energian säästäminen ja turhien hankintojen tai prosessien karsiminen tuovat taloudellista hyötyä. Ympäristöriskien ja päästöjen pienentäminen kiinnostaa myös sijoittajia ja rahoittajia. Vastuullisuus ympäristöasioissa on kilpailuetu, joka avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tuo uusia asiakkaita.

2.7 Henkilöstösuunnitelma

Henkilöstö on yrittäjän ohella yrityksen tärkein voimavara. Henkilökuntaa palkattaessa tulee aina tehdä kirjallinen työsopimus.

Kirjallinen työsopimus
Työsopimusta tehtäessä on syytä asettaa koeaika ja varmistaa työntekijän kuuluminen alan ammattiliittoon. Tämä on tärkeää siksi, että työntekijän ansiot ovat jotenkin turvattu mahdollisen lomautuksen ajaksi. Työsopimukseen liittyviä asioita voit tarkastella www.tyosuojelu.fi – sivuilta, joita ylläpitävät Työsuojelupiirit. Työsopimuksen löydät Yritystulkin lomakkeista. Yrityksen avainhenkilöiden työsopimuksiin lisätään salassapito- ja kilpailukieltoehdot.

Oppisopimus
Oppisopimuksen käyttömahdollisuus kannattaa myös selvittää, sillä valtio ja joskus myös kunta avustavat yrittäjää työntekijän palkkaamisessa. Oppisopimuksen voi nykyisin saada melkein mille alalle tahansa siitäkin huolimatta, että palkattavalla henkilöllä on ammattikoulutus.

2.8 Tuotekehityssuunnitelma

Tuotteiden ja palvelujen kehittämisellä turvataan yrityksen tulevaisuus. Tuotekehitystä kannattaa tehdä suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Tuotekehityssuunnitelmalla varmistetaan tuotteiden uusiutuminen vastaamaan markkinoilla tapahtuvaa kehitystä. Tuotekehitykseen liittyy oleellisesti elinkaariajattelu, jolloin uusien tuotteiden kehittämistarpeen tunnistamista varten voidaan arvioida nykyisten tuotteiden jäljellä oleva elinikä. On tiedettävä, mikä on normaalin elinkaaren pituus toimialalla sekä miten elinkaari tulee kehittymään tulevaisuudessa. Yrityksen on seurattava tekniikan, raaka-aineiden ja ympäristön vaatimusten muutoksia. Nämä asettavat jatkuvasti uusia haasteita tuotekehitystoiminnalle.

Tuotekehitystapoja on kolme:
A. Tuotekehitys on aktiivista
Innovatiivinen yritys keksii uusia ja uudistaa vanhoja tuotteitaan koko ajan, jolloin pyritään olemaan aina hieman muita edellä. Tuotekehitys- ja markkinointikustannukset ovat korkeat, mutta uutuuksista voidaan pyytää korkeampaa hintaa. Jatkuva aktiivinen tuotekehitys tuo ajan mittaan markkinointietua, kun asiakkaat oppivat tietämään yrityksen tuotepolitiikan. Uusissa tuotteissa on myös suuri reklamaatioriski, jolloin mahdolliset vikojen korjaukset, hyvitykset tai takaisinvedot voivat tulla kalliiksi tai jopa kaataa koko yrityksen. Huolellinen mallisuojaus ja mahdollinen patentointi pidentävät uutuuden elinkaarta huomattavasti.

B. Tuotekehitys perustuu nopeaan markkinoiden ja kilpailijoiden seurantaan

Poimimalla kilpailijoiden tuotteista parhaat ideat ja kehittämällä näitä vielä paremmiksi vältetään uusien tuotteiden korkeat tuotekehityskustannukset. Vastaavasti menetetään uutuuden hinnoitteluetu.

C. Tuotekehitys perustuu hitaaseen jäljittelyyn

Poimitaan kilpailijoiden tuotteista varmasti toimivat ratkaisut tai ideat, jolloin vältetään uutuustuotteissa usein esiintyvät viat ja puutteet. Jäljittelyssä säästetään tuotekehityskustannuksissa sekä mahdollisissa reklamaatioissa. Huonona puolena on tuotteesta saatava alhaisin hinta. Jäljittelyssä on kuitenkin huomioitava mahdolliset mallisuojaukset, patentit yms.
Tuotekehitykseen lähdettäessä on hyvä muistaa yritystoiminnan riskit, jotka kasvavat alla olevan kuvion mukaisesti

Riski 5%. Vanha tuote ja vanhat asiakkaat
Vanhaa tuotetta ryhdytään valmistamaan suurempina määriä vanhalle asiakaskunnalle. Asiakkaiden määrä kyllä kasvaa, mutta ostajaryhmä säilyy samana. Epäonnistumisen riski on 5 %, eli ainut riski on, että uudet ”vanhan asiakasryhmän” asiakkaat ei osta. Esim. Ikkunatehdas myy tuotteitaan taloteollisuudelle ja laajentaa myyntiään uusille talotehtaille.

Riski 50%. Vanha tuote ja uudet asiakkaat
B. Vanhaa tuotetta ryhdytään markkinoimaan uusille asiakasryhmille.
Tämä strategia ei vaadi muuta tuotekehitystyötä kuin, että vanhaa tuotetta on ehkä jonkin verran muokattava, jotta se kävisi edelleen kaupaksi. Paljon työtä tarvitaan sen sijaan markkinatutkimuksessa ja markkinoinnissa. Epäonnistumisen riski on 50 %. Esim. Ikkunatehdas keventää tuotetta kesämökkiin sopivaksi ja ryhtyy myymään hirsitalotehtaille.

Riski 80%. Uusi tuote ja vanhat asiakkaat
C. Vanhoille asiakkaille markkinoitavaksi kehitetään kokonaan uusi tuote. Tämä strategia edellyttää, että on käytettävissä tarvittavat tekniset innovaatiot, tai ne pystytään luomaan. Ne on lisäksi muokattava markkinatutkimuksen osoittamalla tavalla ja ottaen lisäksi huomioon yrityksen nykyinen tai kehitettävissä oleva tuotantokapasiteetti. Riski on jo 80 %. Esim. Ikkunatehdas ryhtyy valmistamaan puisia sisäportaita vanhoille talotehdasasiakkailleen.

Riski 95%, Uusi tuote ja uudet asiakkaat
D. Uusi tuote uusille asiakkaille on työläs ja kallis, sillä se vaatii yhtä paljon tutkimusta ja suunnittelua kuin strategiat A ja B yhteensä. Riski epäonnistua on peräti 95 %. Esim. Ikkunatehdas ryhtyy valmistamaan puisia sisäportaita asiakkainaan rakennustarvikeliikkeet. Onnistumisen mahdollisuudet ovat vain 5 prosenttia.

2.8.1 Aineettoman omaisuuden suojaaminen
Immateriaalioikeuksien eli aineettoman omaisuuden suojaaminen on todella tärkeää. Immateriaalioikeudet ovat yrityksesi aineetonta omaisuutta, jonka arvo kasvaa mitä enemmän tuotettasi markkinoidaan tai myydään.
Vähintään seuraavat suojaustoimenpiteet kannattaa tehdä:

  • rekisteröi verkkosivujesi osoitteet yleisimmillä päätteillä (fi, com, net, eu, info)
  • rekisteröi tavaramerkillä tuotteet ja tuotenimet
  • suojaa design eli muotoilu mallioikeudella
  • tee salassapito- ja kilpailukieltosopimukset työntekijöidesi kanssa
  • tee kirjalliset sopimukset yhteistyökumppaneittesi kanssa

Tarkemmin eri suojaustavoista

Tavaramerkki®
Tavaramerkki on tunnusmerkki, joka erottaa yrityksen valmistamat tai tuottamat tavarat ja palvelut muiden yritysten vastaavista. Elinkeinonharjoittaja hakemalla rekisteröintiä Patentti- ja rekisterihallitukselta saa yksinoikeuden merkkinsä käyttämiseen tavaran tai palvelun tunnuksena. Vain rekisteröinnin haltija saa käyttää kyseistä tavaramerkkiä elinkeinotoiminnassaan, ja toisaalta hän voi kieltää muita käyttämästä merkkiään tai siihen sekoitettavissa olevaa toista merkkiä. Tavaramerkkitietokannasta voit tarkistaa onko haluamasi tavaramerkki vapaana.

Mallioikeus
Mallioikeudella tarkoitetaan suojamuotoa, jolla suojataan uutta muotoilua mm. jäljittelyä vastaan. Käytännössä mallioikeus on epämääräinen suojaustapa, sillä sen kiertäminen on melko helppoa.

Hyödyllisyysmalli
Hyödyllisyysmalli eli pikkupatentti on patentin tapainen kielto-oikeus. Hyödyllisyysmallin haltijalla on oikeus kieltää muilta hyödyllisyysmallinsa mukaisen keksinnön ammattimainen hyväksikäyttö. Kielto-oikeus on alueellisesti rajallinen, ja se on voimassa niissä maissa, joissa hyödyllisyysmallia on haettu ja saatu. Kielto-oikeus on voimassa rajoitetun ajan, yleensä korkeintaan 10 vuotta hakemuksen tekemispäivästä. Hakemuksen voi laatia myös itse PRH:n neuvontajaoksen avustuksella, mutta useimmiten haku tapahtuu patenttitoimiston kautta.

Patentti

Patentti on yhteiskunnan keksijälle myöntämä yksinoikeus, jonka vastineeksi keksijän on sallittava keksintönsä julkaiseminen. Patentin voi saada teollisesti käyttökelpoiseen keksintöön, joka on uusi ja eroaa olennaisesti aikaisemmista. Sitä haetaan maittain. Käytännössä patentin hakeminen ja sen saaminen on työlästä. Sen hakemiseen kannattaa käyttää ammattimaista patenttitoimistoa. Hakemiseen voi saada avustusta Keksintösäätiöltä. Patentin käsittelyaika on yleensä 2 – 3 vuotta.

Riskien arviointi

Yritystoiminnan suurin riski on yrittäjä itse sekä yrittäjän yrityksensä puolesta antamien vakuuksien realisoituminen. Riskienhallinnassa on kysymys riskitekijöiden tunnistamisesta ja niihin varautumisesta. Tavoitteena on tunnistaa ja arvioida riskit sekä valita sopivimmat riskienhallintakeinot.

RISKINHALLINTAKEINOJA OVAT:

  • riskin välttäminen
  • riskin pienentäminen
  • riskin siirtäminen (esim. vakuuttamalla)
  • riskin pitäminen omalla vastuulla

4.1 Omaisuusriskit
Omaisuusriskejä ovat rakennuksien, koneiden ja laitteiden tuhoutuminen. Näitä analysoitaessa havaitaan eri tapoja vahinkojen minimoimiseen vahingon sattuessa.

4.2 Henkilöriskit
Useimmiten yrityksen suurin henkilöriski on yrittäjä itse. Henkilöriskejä ovat työvoiman saatavuuteen ja pysyvyyteen liittyvät ongelmat. Liian suuren tilauksen vastaanottaminen on vahingoittanut useita aiemmin hyvin menestyneitä yrityksiä, kun ammattitaitoista työvoimaa ei saatukaan riittävästi. Henkilöriskejä ovat työturvallisuus, työsuhdeturvan kustannukset ja varamiesjärjestelyt.

4.3 Tuotevastuuriskit
Nykyisin voimassa olevan kuluttajasuojalain johdosta kuluttaja on erinomaisen turvallisessa asemassa valmistajaan ja myyjään nähden. Erityisesti turvallisuusnäkökohtiin on kiinnitettävä huomioita, sillä tuotteen vetäminen pois markkinoilta on kallista ja saattaa pahimmillaan ajaa yrityksen konkurssiin. Myös yritysten välisissä kaupoissa voi syntyä suuria taloudellisia riskejä etenkin silloin, kun ostaja on kokonsa vuoksi myyjään nähden hyvässä neuvotteluasemassa. Ongelmat alkavat nopeasti kasaantua, kun ostaja kieltäytyy maksuista ja riitauttaa jo tehdyt työt. Osa näistä riskeistä voidaan välttää heti alussa oikealla yritysmuodon valinnalla tai hajauttamalla yritystoiminta useampaan eri yritykseen.

4.4 Muut riskit
Keskeytysriskit tulipalon sattuessa, tuotantokoneen rikkoontuminen, raaka-aineen toimittajan vaikeudet. Vakuutukset korvaavat vain rikkoontuneet osat ja keskeytyksen aikaiset kiinteät kulut, mutta ei asiakassuhteille koituneita vahinkoja. Tietoturvariskit tietotekniikasta riippuvissa yrityksissä ja henkilökunnan siirtyessä kilpailijan palvelukseen tai yrittäjäksi samalla alalle. Vastuuriskit sopimuksista johtuen. Kuljetusriskit tilanteissa, kun lakko alkaa tai ainutlaatuinen tuote rikkoontuu kuljetuksessa tai ulkomaankaupan toimituslausekkeita ei tunneta jne.

4.5 Perhesuhteisiin liittyvät riskit
Yritystoiminnassa yrittäjä itse on suurin riskin aiheuttaja. Oman terveytensä ohella muutkin siviilielämän tilanteet voivat muodostaa merkittävän riskitekijän. Esimerkiksi avioero voi tehdä lopun koko yritystoiminnasta. Lainsäädäntömme mukaan kummallakin osapuolella on avio-oikeus toinen toisensa omaisuuteen, joka toteutuu avioliiton purkautumisen jälkeen. Avio-oikeuden voi poistaa avioehtosopimuksella, joka voidaan tehdä ennen avioliittoa tai avioliiton aikana. Avioehdolla ei kuitenkaan voida lahjoittaa omaisuutta. Tekemällä avioehdon yrittäjä voi rajata yrityksensä varallisuuden avio-oikeuden ulkopuolelle ja siten turvata yritystoiminnan jatkumisen avioeronkin jälkeen. Avioehtosopimuksella ei voida sopia omaisuuden jaosta kuolemantapauksen varalle, vaan tätä tarkoitusta varten tulee laatia erikseen testamentti. Kuolemantapauksen jälkeen toinen aviopuoliso perii toisen omaisuutta avioehdosta huolimatta.

4.6 Swot – analyysi
Yrityksen vahvojen ja heikkojen puolien sekä mahdollisuuksien ja uhkien analyysi lienee suosituin liiketoiminnan ja yrityssuunnittelun väline. Menestymisen kannalta on tärkeä tuntea vahvat ja heikot puolet, sekä nähdä tulevat mahdollisuudet ja uhkat. Swot–analyysi toimii parhaiten yhteenvetoanalyysinä, joten se tehdään liiketoimintasuunnitelman lopuksi. Aiemmin tehdyt asiakas-, toimintaympäristö- ja kilpailija-analyysit antavat hyvän pohjatiedon Swotin tekemiseen.

4.7 Riskien arviointi
Riskikartoituksen jälkeen arvioidaan riskien todennäköisyyttä ja niiden vaikutuksia mikäli riskit toteutuisivat. Jos havaitaan sellaisia riskejä, jotka voisivat koitua yritykselle kohtalokkaiksi, on niitä vältettävä ja mahdollisuuksien mukaan varmistettava vakuutuksin. Yritystulkin liiketoimintasuunnitelman avulla voit arvioida riskejä. Riskien arvioinnissa havaittuja ja nimettyjä riskejä suurempia ovat kuitenkin yrittäjästä itsestään johtuvat riskit, jotka syntyvät riittävien yrittäjätaitojen puuttumisesta. Tilanne on kuin liikenteessä: keli ei koskaan aiheuta kolaria, vaan vika on useimmiten ratin ja penkin välissä.