Yrittäjä (ei tmi) hyödynnä ainakin seuraavat verottomat palkanlisät:

  • liikunta ja kulttuuri 400 euroon saakka
  • hammashoito 800 euroon saakka
  • vapaaehtoiset eläkemaksut 8500 euroon saakka
  • merkkipäivälahjana puolen kuukauden palkka

Etu on tarjottava koko henkilökunnalle ja yrittäjän on nostettava palkkaa yrityksestä.

Eräitä tavanomaisen yrityksen verotuksessa vähennyskelpoisia tai vähennyskelvottomia menoja aakkosjärjestyksessä

Ammatti- ja sanomalehdet
Verotuksessa vähennyskelpoisia ovat ammattilehdet (voidaan tilata kotiin) ja sanomalehdet, jotka on tilattava yrityksen toimipaikkaan. (Kaikki yritysmuodot.)

ATK-ohjelmat, ohjelmistot
Yleensä poistetaan 10 vuoden aikana tasapoistoin. Itse tehdyt ohjelmat yhdellä kertaa tekovuoden kuluina. Mikäli ohjelman käyttöaika on lyhyempi, hankintameno poistetaan lyhyemmässä ajassa tasapoistoin. Yleensä tietokoneohjelmien käyttöaika on huomattavasti lyhyempi kuin kymmenen vuotta. Tietokoneen mukana tulleet ohjelmat poistetaan koneen mukana joko hankintavuoden kuluna tai 25 % poistoin tai tasapoistoin. (Kaikki yritysmuodot.)

Arvonalentuminen (myyntisaaminen)
Jos myyntisaamista ei ole perimisyrityksistä huolimatta maksettu, voidaan menetetty tulo vähentää verotuksessa. (Kaikki yritysmuodot.)

Avainhenkilövakuutus (riskivakuutus)
Tarkoitetaan henkivakuutusta, jossa yrityksen kannalta tärkeälle henkilölle on otettu henkivakuutus ja sen edunsaajana on yritys. Verovähennyskelpoinen meno osakeyhtiössä. (Vain osakeyhtiössä.)

Avustukset
Työsuhteeseen perustuvat esim. sairauden vuoksi maksetut avustukset ovat vähennyskelpoisia. Yrityksen saamat avustukset (esim. ELY-keskus) ovat veronalaista tuloa. (Kaikki yritysmuodot.)

Edustusmenot
Edustuksena pidetään vieraanvaraisuudesta aiheutuneita menoja, jotka kohdistuvat asiakkaisiin, liiketuttaviin tai muihin yrityksen elinkeinotoimintaan liittyviin henkilöihin. Edustusmenoja ovat edustustilaisuudet, -lahjat tai –matkat ja ne kohdistuvat yrityksen ulkopuolisiin henkilöihin. Henkilökuntaan kohdistuvat menot eivät ole edustusmenoja. Edustusmenosta puolet on vähennyskelpoista liiketoimintamenoa. Arvonlisävero-osuus ei kuitenkaan ole vähennyskelpoinen arvonlisäverotuksessa. Edustusmenoja ei kuitenkaan ole ns. kohderyhmämarkkinointi, vaikka tilaisuudessa olisikin vain yhden asiakkaan edustajia. Tällöin tarjoilu voi olla enintään lounastasoista. Mahdollinen tilaisuuden jälkeen jatkuva ohjelma luokitellaan yleensä edustusmenoksi, jonka kuluista puolet on vähennyskelpoista liiketoimintamenoa. (Kaikki yritysmuodot.)

Eläkemenot, työntekijä
Pakollisten eläkemaksujen lisäksi otetut vapaaehtoiset eläkemaksut ovat vähennyskelpoisia yleensä 8 500 € saakka palkansaajaa kohden, eikä niitä lueta henkilön tuloksi.

Eläkemenot, yrittäjä
YEL-maksut ovat vähennyskelpoisia. Lisäeläkettä voidaan yleensä maksaa 8 500 euroon saakka, mutta asia on syytä selvittää vakuutusyhtiön kautta. YEL-maksun voi maksaa yritys tai yrittäjä tai yrittäjän puoliso, joka vähentää menon verotuksessaan. Tuloista riippuen oikea maksaja saattaa ollakin muu kuin yritys.

Henkilökunnan palkitseminen, joulu tai muu lahja
Henkilökunnalle voidaan verotta antaa joulu- tms. tavaralahja, jonka arvo saa olla enintään 100 € ja sen on oltava koko henkilökunnalle samantyyppinen. Esim. määrittelemätön lahjakortti liikkeeseen ei ole hyväksyttävä joululahja, mutta tavaralahja on.

Henkilökunnan palkitseminen, merkkipäivälahja
Verottoman merkkipäivälahjan ja eläköitymislahjan (esim. 50, 60 ja 70 vuotta tai 10, 20, 30 ja 40 vuotta yrityksen palveluksessa jne.) arvo saa olla enintään puolet työntekijän bruttopalkasta ja se on oltava tavara tai matka, palvelu, pääsylippu tai lahjakortti yksilöidyn esineen tai palvelun ostoon. Kaikki rahalahjat tai rahaksi helposti muutettavat esim. osakkeet katsotaan veronalaiseksi palkaksi. Merkkipäivälahjan antamisesta kannattaa tehdä selkeä saajakohtainen kirjallinen päätös. (Ei toiminimiyrittäjälle. Ei osakkaalle/yhtiömiehelle, joka ei työskentele yrityksessä.)

Henkilökuntamenot, liikunta- ja kulttuuritoiminta on verovapaa etu
Liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukeminen jaetaan kahteen ryhmään: 1) Työnantajan järjestämä liikunta- ja kulttuuritoiminta. 2) Työnantajan tarjoama omaehtoinen liikunta- ja kulttuuritoiminta. Edellämainittuja kustannuksia voidaan kustantaa yhteensä enintään 400 €/henkilö/vuosi. Jos työnantaja tarjoaa työntekijöiden käyttöön itse rahoittamansa liikuntatilat (esim. kuntosali), voi työnantaja lisäksi antaa työntekijälleen 400 € arvosta esim. virikeseteleitä. (Ei toiminimiyrittäjälle. Ei osakkaalle/yhtiömiehelle, joka ei työskentele yrityksessä).

1) Työnantajan järjestämä urheilu/harrastustoiminta
Työnantaja voi järjestää verottomasti työntekijöille urheilu- ja muuta harrastustoimintaa. Verovapaus edellyttää usean edellytyksen samanaikaista täyttämistä. Etu on verovapaa, kun
  • toiminnan on järjestänyt työnantaja
  • etu on tavanomainen ja kohtuullinen (edun yläraja 400 euroa)
  • urheilu- ja harrastusmahdollisuudet ovat koko henkilökunnan käytettävissä, vaikka kaikki eivät etua tosiasiassa käyttäisikään
  • kyse on ennalta määrätyistä liikunta- tai muista palveluista.

Etu on työnantajan järjestämää, jos työnantaja

  • maksaa toiminnasta, esim. kunto-, keila-, tennis-, squash- tai uimahallivuoroista, syntyvät kulut suoraan ulkopuolisille
  • luovuttaa tilojaan henkilökunnan urheilu- tai harrastustoimintaan
  • vuokraa tilat ulkopuoliselta.

Verotettavaa etua syntyy, kun työnantaja korvaa työntekijän vapaasti valitseman yksilöllisen harrastuksen kuluja

  • työntekijälle maksetaan suoraan hänen urheilu- ja harrastustoimintansa kuluja
  • työnantaja antaa yksilöimättömiä maksuseteleitä vapaasti käytettäväksi
  • etu on kohtuuttoman suuri
  • etu on vain harvojen käytössä.

Kohtuullisuusarviointi tehdään tapauskohtaisesti. Mikäli edut ovat todellisuudessa vain harvojen käytössä, niistä syntyy helposti verotettavaa etua työntekijöille ja peiteltyä osinkoa osakkaille. Suositeltavaa on järjestää esim. työntekijöiden kuntosalin käyttö työnantajan ja kuntosaliyrityksen välisellä sopimuksella.

Työnantaja voi myös maksaa kohtuulliset kustannukset henkilökuntajoukkueen ”puulaakisarjaan” tms. urheilukilpailuun osallistumisesta. Työnantaja voi hankkia työntekijöiden käyttöön erilaisia kohtuuhintaisia urheiluvälineitä. Myös vähäarvoisten esinepalkintojen antaminen työntekijöiden erilaisiin urheilukilpailuihin on mahdollista.

Henkilökunnan harrastustoiminta voidaan myös organisoida henkilökuntakerhon välityksellä. Työnantaja voi antaa avustusta henkilökuntakerholle, joka järjestää toiminnan. Myöskään henkilökuntakerhon kautta ei saa korvata yksilöllisiä harrastuksia.

2) Työnantajan tarjoama työntekijän omaehtoinen liikunta- ja kulttuuritoiminta
Verovapauden edellytyksenä on se, että etu on koko henkilökunnan käytettävissä. Omaehtoisen toiminnan kohtuullinen enimmäismäärä on 400 euroa vuodessa. Työntekijöiden omaehtoisella toiminnalla tarkoitetaan sitä, että työntekijä voi harrastaa itse valitsemanaan ajankohtana ja valita harrastuspaikan ja -tavan useiden eri vaihtoehtojen joukosta. Etu on työnantajan tarjoama silloin, kun työnantaja on järjestänyt edun työntekijän käyttöön, toisin sanoen tehnyt sopimuksen palveluntarjoajan tai toiminnan välittäjän kanssa sekä maksanut edusta aiheutuneet kustannukset ulkopuoliselle taholle.

Omaehtoisen toiminnan ulkopuolelle jäävät työnantajan koko henkilökunnalleen järjestämät kollektiiviset virkistys- ja harrastustilaisuudet, kuten urheilu- ja kulttuuritilaisuudet ja tapahtumat. Näiden yhteisesti järjestettyjen tapahtumien kustannuksia ei siis oteta huomioon, kun lasketaan 400 euron kohtuullisuuden rajaa. Kollektiivisten etujenkin on kuitenkin oltava järjestämistiheydeltään ja kustannuksiltaan tavanomaisia ja kohtuullisia.

Työnantaja voi järjestää omaehtoisen edun pääsääntöisesti kahdella eri tavalla. Työnantaja voi tehdä sopimuksen suoraan palveluntarjoajan kanssa ja maksaa syntyneet kustannukset suoraan toiminnan tarjoajalle tai välittäjälle. Työnantaja voi myös tarjota käytettäväksi tähän toimintaan suunniteltuja kohdennettuja maksuvälineitä. Näitä ovat paperiset tai sähköiset liikunta- ja kulttuurisetelit tai niiden yhdistelmät, maksukortit sekä erilaiset internet- ja mobiilipalvelut. Toiminimityönantaja ei voi kuitenkaan antaa etua itselleen eikä perheenjäsenilleen. Muut yrityksen palveluksessa työskentelevät osakkaat ja yhtiömiehet voivat etua käyttää.

Verovapaan edun arvo lasketaan työnantajakohtaisesti. Jos työnantaja tarjoaa omaehtoista liikunta- tai kulttuuritoimintaa enemmän kuin 400 euron arvosta, ylimenevä osa katsotaan työntekijän veronalaiseksi tuloksi. Ylimenevästä osuudesta ei kuitenkaan makseta työnantajan sairausvakuutusmaksua eikä sairausvakuutuksen päivärahamaksua.

Verovapaana omaehtoisena kulttuuritoimintana pidetään työntekijän käyntiä museossa, teatterissa, oopperassa, elokuvateatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä taikka vastaavassa muussa eri taiteenaloihin liittyvässä tapahtumassa tai tilaisuudessa. Vastaavana muuna eri taiteenaloihin liittyvänä tapahtumana tai tilaisuutena pidetään elokuva-, kirjallisuus-, kuva-, muotoilu-, näyttämö-, rakennus-, sävel-, tanssi-, valokuva- ja sirkustaiteeseen liittyviä tapahtumia ja tilaisuuksia. Verovapauden piiriin kuuluu myös käynti tiedekeskuksessa ja urheilutapahtumassa sekä osallistuminen ohjatuille toiminnallisille taidekursseille.

Verovapauden piiriin eivät kuulu messukäynnit, huvipuistokäynnit eivätkä videovuokraus tai kirjahankinnat.

Henkilökuntamenot, verovapaat
Työnantajan henkilökunnalle järjestämät etuudet voivat olla verovapaita, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • edut ovat kohtuullisia.
  • edut ovat tavanomaisia.
  • edut koskevat koko henkilökuntaa tai erityistapauksissa vähintään tiettyä henkilöstöryhmää.
  • etu saadaan omalta työnantajalta tai saman konsernin yhtiöltä.
  • etua ei ole annettu korvauksena työstä, tehtävästä tai palveluksesta.

TVL 69 §:ssä on lueteltu näitä tavanomaisia henkilökuntaetuja:

  • etu työnantajan järjestämästä työterveydenhuollosta
  • henkilökunta-alennus työnantajan tuottamista tai kaupan pitämistä tavaroista tai palveluksista
  • merkkipäivälahja tai vähäinen muu lahja, joka on saatu muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena
  • etu työnantajan järjestämästä virkistys- ja harrastustoiminnasta
  • etu työnantajan järjestämästä yhteiskuljetuksesta asunnon ja työpaikan välisillä matkoilla
  • toimialalla tavanomainen ja kohtuullinen etu, jonka liikenteenharjoittajan palveluksessa tai tämän palveluksesta eläkkeellä oleva saa työnantajalta matkaan oikeuttavana vapaa- tai alennuslippuna
  • työnantajan tilapäisesti järjestämä sairaan lapsen hoitoetu
  • työntekijän työkäyttöä varten järjestetyn tietoliikenneyhteyden yksityiskäyttö
  • enintään 400 euron vuosittainen etu työnantajan tarjoamasta työntekijän omaehtoisesta liikunta- tai kulttuuritoiminnasta
  • entiselle työntekijälle tarjottu työterveydenhuolto työsuhteen päättymisestä kuuden kuukauden ajan.

Tavanomaisia henkilökuntaetuja ei veroteta osakkaalla peiteltynä osinkona. Myös yrityksen omistajatyöntekijä voi periaatteessa saada samoilla edellytyksillä kuin vieras työntekijä verovapaita etuja yritykseltä, vaikka käytännössä ongelmia on erityisesti pienissä yrityksissä, joissa työntekijät ovat samalla omistajia. Verottaja on suhtautunut runsaisiin etuihin kriittisesti myös yrityksissä, joissa on vain harvoja vieraita työntekijöitä. Epätavanomaisten etujen osalta verottaja ratkaisee tapauskohtaisesti, onko kyse peitellystä osingosta.

Verotuskäytännössä ongelmia on tullut silloin, kun etu koskee niin pientä joukkoa, että edun järjestämisestä aiheutuneet kustannukset muodostuvat kohtuuttomiksi. Esimerkiksi silloin kun yrityksessä on vähän henkilökuntaa, kuten 1–2 omistajatyöntekijää, isot investoinnit työntekijöiden henkilökunnan vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin eivät todennäköisesti onnistu ilman veroseuraamuksia.

Henkivakuutus, työntekijä
Yritys voi parantaa henkilökuntansa sosiaaliturvaa ottamalle heille henki-, tapaturma-, matkustaja- tms. vakuutuksia. Vakuutusyhtiö opastaa asiassa. Henkivakuutus on henkilökohtainen etu, joten sitä ei tarvitse järjestää koko henkilökunnalle. Henkivakuutus on yleensä vähennyskelpoinen meno.

Henkivakuutus, yrittäjä
Voidaan maksaa samoja vakuutuksia kuin henkilökunnalle. Henkivakuutus on yleensä vähennyskelpoinen meno. Poikkeuksena liikkeen- ja ammatinharjoittaja, joka ei voi vähentää elinkeinotuloistaan itsensä, puolison eikä alle 14-vuotiaan lapsen vakuutusmaksuja, mutta tapaturmavakuutukset voi.

Jäsenmaksut
Yrityksen toimialaan liittyvien järjestöjen jäsenmaksut voidaan vähentää. Muiden järjestöjen, esim. urheiluseuran jäsenmaksut eivät ole vähennyskelpoisia, mutta niiltä ostetut mainostilat tai -paikat ovat. (Kaikki yritysmuodot.)

Korkomenot
Pääsääntöisesti elinkeinotoimintaan liittyvät korot ovat vähennyskelpoisia. Myös veronmaksun lykkäyksestä aiheutuneet korot ovat vähennyskelpoisia, jos verottajan kanssa siitä on sovittu. Muut veronmaksun viivekorot ja maksut eivät ole vähennyskelpoisia. (Kaikki yritysmuodot.)

Korkomenot, osakaslaina
Jos osakaslaina rahoitetaan lainalla, korko kohdistuu henkilökohtaiseen tulolähteeseen. Henkilö saa vähentää koron henkilökohtaisen tulolähteen tuloista, jos osakaslainasta on peritty korkoa. Jos korko on alikorkoa, yhtiön maksamaa korkoa ei vähennetä lainkaan. Suomen Pankin peruskorko on riittävä. Osakaslainasta laaditaan velkakirja, ja velalle on saatava vakuus. (Ei toiminimiyrittäjälle.)

Korkomenot, osakkaiden yhtiölle antama laina
Pääsääntöisesti osakkaat voivat lainata rahaa yhtiölle ja saada siitä normaalia korkoa. Varat on käytettävä elinkeinotoimintaan tai tulonhankintaan, eli yritys ei voi ottaa tarpeettomasti lainaa osakkailta. Ylisuuri korko voi olla peiteltyä osingonjakoa. Lainasta on syytä laatia velkakirja. (Vain osakeyhtiöt ja osuuskunnat.)

Korkomenot, läpilainaus
Koskee henkilöyhtiöitä, joissa henkilöyhtiö ottaa lainaa ja summa siirretään joko yksityisottona tai lainasaamisena yhtiömiehelle. Yleensä vaikea menettely, eikä kannata käyttää.

Korkomenot, negatiivinen oma pääoma
Koskee yksityisliikkeitä ja henkilöyhtiöitä. Tarkoittaa sitä, että yksityisottojen vuoksi yrityksen oma pääoma on negatiivinen. Ts. henkilöyrittäjä on ottanut yksityisottoja niin paljon, että yritys on osittain velkaantunut sen vuoksi. Tällöin kaikkia korkoja ei voida vähentää yrityksen menoista.

Koulutusmenot
Lähtökohtaisesti kaikki työnantajan tarjoamat koulutukset ovat verovapaita, jos ne tapahtuvat työnantajan intressissä. Koulutuksen katsotaan tapahtuvan työnantajan intressissä, kun koulutus hyödyttää työntekijän nykyisiä tai tulevia työtehtäviä saman työnantajan tai samaan konserniin kuluvan työnantajan palveluksessa. Koulutuksen on oltava lisäksi työnantajan kustantama.

Verovapaata voi olla esimerkiksi tutkintoon johtava peruskoulutus, ammattikoulutus, ammatillinen täydennyskoulutus, jatkokoulutus ja lisäpätevyyttä tuova koulutus. Ajokortin kustantaminenkin voi olla lainkohdan tarkoittamaa koulutusta, kun autolla ajaminen kuuluu työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin.

Verovapaus koskee myös yhtiön johtoa ja hallintoa sekä osakeyhtiön osakkaita ja henkilöyhtiön yhtiömiehiä, ei kuitenkaan toiminimiyrittäjiä. Verovapaus tulee sovellettavaksi myös tilanteessa, jossa osakas on yhtiön ainut työntekijä. Koulutuksen tulee kuitenkin tapahtua työnantajan intressissä eikä sitä ole saatu osakkuusaseman perusteella.

Jos työntekijä opiskelee verovapaasti ylioppilastutkintoa, ammatillista perustutkintoa, alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa tai näitä vastaavaa ulkomaista tutkintoa, näihin koulutuksiin liittyvät matkakustannusten korvaukset ovat veronalaisia.

Työllistämistä edistävä koulutus tai valmennus
Työnantaja on velvollinen tarjoamaan irtisanotulle työntekijälleen työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta, jos

  • työntekijän irtisanominen on johtunut tuotannollis-taloudellisista syistä
  • yhtiössä on vähintään 30 työntekijää
  • irtisanottu työntekijä on ollut yhtiössä työntekijänä vähintään 5 vuotta.

Kyseinen koulutus tai valmennus on yritykselle vähennyskelpoinen meno (EVL 56 §). Se ei ole työntekijälle veronalaista tuloa (TVL 69a §).

Kulttuuritapahtumat (omaehtoinen)
Kulttuuritapahtumat ovat vähennyskelpoisia menoja yritykselle ja käyttäjälleen verovapaa etu 400 euroon saakka. Summaan sisältyy myös liikuntapaikkamaksut. Etu on annettava koko henkilökunnalle. Etu koskee myös osakeyhtiön ja henkilöyhtiön (avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön) työskentelevää osakasta ja työntekijää. Kun työnantaja antaa henkilökuntaetuna liikunta- ja kulttuuripalvelua, hän ei saa vähentää palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa, vaikka työnantaja saisi suoraan järjestäjälle maksettaessa siitä arvonlisäverollisen laskun tai kuitin. Verovapaana omaehtoisena kulttuuritoimintana voidaan pitää työntekijän käyntiä museossa, teatterissa, oopperassa, elokuvateatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä tai vastaavassa muussa eri taiteenaloihin liittyvässä tapahtumassa tai tilaisuudessa. Vastaavana muuna eri taiteenaloihin liittyvänä tapahtumana tai tilaisuutena pidetään elokuva-, kirjallisuus-, kuva-, muotoilu-, näyttämö-, rakennus-, sävel-, tanssi-, valokuva- ja sirkustaiteeseen liittyviä tapahtumia ja tilaisuuksia. Verovapaus kattaa sisäänpääsyn edellä mainittuihin eri taiteenalojen tilaisuuksiin ja tapahtumiin. (Ei toiminimiyrittäjälle. Ei osakkaalle/yhtiömiehelle, joka ei työskentele yrityksessä).

Lahjoitukset yleishyödyllisiin tarkoituksiin
Kaikki yritysmuodot voivat vähentää korkeintaan 850 euron suuruisen lahjoituksen saajaa kohden, jos lahjoituksen kohde on yleishyödyllinen ja samalla paikallinen tai yrityksen toimialaa lähellä oleva. Lahjoitus poliittiseen tarkoitukseen ei ole kuitenkaan miltään osin vähennyskelpoinen verotuksessa.

Lahjoitukset kulttuuriin, tieteelle ja taiteelle
Lahjoitusvähennykseen oikeutettuja ovat vain osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset ja säätiöt. Esinelahjoitukset eivät pääsääntöisesti ole vähennyskelpoisia. Lahjoituksen saajina tulee olla kulttuuriperinteen tai tieteen ja taiteen hyväksi työskentelevät yhteisöt. Verohallinnon nimeämät lahjoituksen saajat.

Liikearvo eli Goodwill

Liikkeen ostohintaan sisältyvä liikearvo vähennetään tasapoistoin enintään 10 vuoden aikana. Sopiva aika voisi olla 5 vuotta.

Liikunta (omaehtoinen)
Liikuntaetu on vähennyskelpoinen meno yritykselle ja käyttäjälle verovapaa etu 400 euroon saakka. Etu koskee osakeyhtiön ja henkilöyhtiön (avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön) työskentelevää osakasta ja työntekijää. Kun työnantaja antaa henkilökuntaetuna liikunta- ja kulttuuripalvelua, hän ei saa vähentää palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa, vaikka työnantaja saisi suoraan järjestäjälle maksettaessa siitä arvonlisäverollisen laskun tai kuitin. Veroton liikuntaetu koskee sellaisia liikuntamuotoja, joita suomalaiset yleisesti harrastavat. Tavanomaisena liikuntatoimintana voidaan pitää esimerkiksi kuntosalikäyntiä, uintia sekä ohjattuja liikuntatunteja, kuten jumppaa, joogaa ja tanssia samoin kuin muitakin yksilölajeja, kuten ratsastusta, golfia, keilailua, suunnistusta ja laskettelua. Lisäksi tavanomaisena liikuntatoimintana voidaan pitää joukkueliikuntaa, kuten salibandya tai lentopalloa. Edellä mainittu esimerkkiluettelo ei ole tyhjentävä. (Ei toiminimiyrittäjälle. Ei osakkaalle/yhtiömiehelle, joka ei työskentele yrityksessä).

Lupamaksut
Esim. liikennelupa tms. on vähennyskelpoinen verotuksessa. Yrityksen tiloihin otetun televisioluvan maksut ovat vähennyskelpoisia.

Luontoisetu, työntekijä
Luontoisetu on työnantajan järjestämä ja kustantama hyödyke (tavara tai palvelu), jonka työnantaja luovuttaa palkansaajan käyttöön työsuhteen kestoajaksi. Lounasetu on puhelinedun jälkeen yleisin työntekijälle annettu luontaisetu. Luontoisetu on henkilökohtainen työsuhde-etu, eikä sitä tarvitse antaa kaikille yrityksen työntekijöille. Lounasetu voidaan järjestää joko kokonaan tai osittain työnantajan kustannuksella esim. sopimusruokalassa tai antamalla työntekijälle lounasseteli työ- ja lomapäivää kohden. Lounasetu on saajalleen veronalainen tulo, mutta siitä syntyvä palkanlisä on n. 75 % edun todellisesta hinnasta. Luontoisetuja ovat mm. puhelinetu, lounasetu, autoetu, asuntoetu, joiden verotusarvot verottaja vuosittain määrittelee.

Luontoisetu, YEL-yrittäjät
Luontoisetu on yrityksen maksama ja omistava tavara tai palvelu, jonka käytöstä yrittäjän pitää maksaa verottajalle. Yleisimpiä luontoisetuja ovat mm. puhelinetu, lounasetu, autoetu, asuntoetu, joiden verotusarvot verottaja vuosittain määrittelee. Varsinkin lounas- ja autoetu on YEL-yrittäjälle halpa tapa lisätä henkilökohtaista nettopalkkaa. Esim. 10 € päivittäisestä lounasedusta maksettuna palkan päälle yrittäjä maksaa itse veroprosentista riippuen n. 3 - 4 €. Yritykselle lounasedun kustannus on n. 10,30 €. Lounasetu on saajalleen veronalainen tulo, mutta siitä syntyvä palkanlisä on n. 75 % edun todellisesta hinnasta. Lisäksi yritys maksaa luontoisedun arvosta YEL-yrittäjän henkilösivukulut n. 3 % . Luontoisetuja eivät voi käyttää toiminimiyrittäjä eikä osakas/yhtiömiehelle, joka ei työskentele yrityksessä.

Palkanlisä, YEL -yrittäjä
Luontoisedun omaisena palkanlisänä voidaan yrittäjälle hankkia/antaa mitä tahansa tavaraa tai palvelua, kunhan siitä peritään käyvän arvon mukaisesti henkilösivukulut ja tehdään verotilitykset. Palkanlisän tapaan YEL-yrittäjä voi järjestää itselleen muutoin koko henkilöstölle kustannettavia etuja kuten liikuntapaikkamaksut ja kulttuuritilaisuuksien pääsymaksut.

Mainoslahjat
Tavanomaiset mainoslahjat (yrityksen logolla olevat kynät, mukit, lakit yms.). Vakiintuneen käytännön mukaan lahjan arvonlisäverollinen hinta saa olla 35 euroa, ja ne on hankittu annettavaksi ennalta määräämättömälle joukolle. Esim. asiakkaille annettava joululahja on tällainen. Sen sijaan alkoholilahjat ovat yleensä edustusmenoa, josta puolet on verovähennyskelpoista yrityksen verotuksessa, mutta ei arvonlisäverotuksessa lainkaan. Jos tavanomainen mainoslahja annetaan merkkipäivälahjaksi, ei se muutu edustuslahjaksi.

Markkinointi- ja mainosmenot
Kokonaan vähennyskelpoisia ovat mainostoimistokulut, ilmoittelusta, asiakaslehdistä ja -julkaisuista sekä mainostilaisuuksista aiheutuneet menot. Esim. urheiluseuralta, urheilijalta tms. voidaan hankkia mainostilaa, joka on vähennyskelpoinen meno. Ns. järjestölehtien tukeminen on vähennyskelpoista, muttei poliittisten lehtien tukeminen.
Mainostilaisuus on luonteeltaan avoin tilaisuus, johon asiakkailla on vapaa pääsy. Se on yleensä tarkoitettu valikoimattomalle asiakasjoukolle esim. messuilla. Vähennyskelpoinen kulu on myös ns. kohderyhmämarkkinointi, vaikka tilaisuudessa olisikin vain yhden asiakkaan edustajia. Tällöin tarjoilu voi olla enintään lounastasoista. Mahdollinen tilaisuuden jälkeen jatkuva ohjelma luokitellaan yleensä edustusmenoksi, jonka kuluista puolet on vähennyskelpoista liiketoimintamenoa.

Matkamenot, työmatka

Ovat kokonaan vähennyskelpoisia. Tällaisia ovat esim. markkinointiin, toimitusten hoitamiseen ja sopimusneuvotteluihin liittyvät matkat. Myös opintomatkat esim. oman alan messuille tai toimialajärjestön kokouksiin ovat vähennyskelpoisia.

Matkamenot, palkintomatka

Ovat yrityksen menoja, mutta ovat saajalleen veronalaista tuloa. Antajan puolelta matkalle voi osallistua työntekijöitä, joille matka ei ole verotettavaa tuloa. Jos palkintomatkan on antanut yhteistyökumppani (saajana asiakasyrityksen henkilö), ei matka ole verotettavaa tuloa.

Matkamenot, perheenjäsenet

Voivat osallistua matkoille, jos esim. puolison osallistuminen on yleinen käytäntö tai osallistuja on konkreettisesti edistänyt liiketoimintaa.

Matkamenot, hallintoelimen jäsenet

Kokous- ja koulutusmatkat ovat hyväksyttäviä kotimaassa. Ulkomaanmatkoihin yleensä suhtaudutaan kriittisesti ja voivat joutua verotetuksi palkkana.

Neuvottelumenot

Ovat kokonaan vähennyskelpoisia. Käytännössä tarjoilu voi olla vain vähäistä, esim. virvoke- ja kahvitarjoilu sekä yrityksen omassa ruokalassa tapahtunut ruokatarjoilu. Menoja voi syntyä yrityksen sisäisistä palavereista, hallintoelinten kokouksista, tilintarkastaja-, asiantuntija- ja viranomaisneuvotteluista.

Oikeudenkäyntikulut

Vain rikoksiin liittyvät oikeudenkäyntikulut eivät ole vähennyskelpoisia.

Palkka

Voidaan vähentää, mikäli henkilö työskentelee yrityksessä ja palkka on kohtuullinen. Henkilöyhtiöissä (Ay, Ky) kohtuullinen palkanmaksu on hyväksyttävää. Yksityinen yrittäjä ei voi maksaa palkkaa itselleen, puolisolleen, eikä alle 14 -vuotiaalle lapselleen. 15-17 vuotiaan lapsen palkasta aiheutuu vain vähän sivukuluja, joten niitä kannattaa aina maksaa.

Perustamismenot

Yrityksen perustamiseen liittyvät menot ovat vähennyskelpoisia.

Pienhankinnat

Tarkoittaa irtainta käyttöomaisuutta, jonka hinta on alle 850 euroa alv 0. Niitä voi tilikaudella olla enintään 2500 euroa. Sen sijaan kertaluontoisena menona voidaan kirjata tavanomaiset Atk-laitteet, vaikka niiden hinta ylittää 850 € alv 0 %.

Poistot

Käyttöomaisuus eli koneet, laitteet, rakennukset yms. kuluvat ja vanhenevat käytössä jolloin niiden arvo laskee, siksi vuosittain tehdään kirjanpitoon poisto eli arvonvähennys. Käyttöomaisuuden poistot tehdään joko menojäännös- (prosenttia arvosta) tai tasapoistoina (jaettu tasan käyttöajan mukaan). Poistojen laskeminen alkaa käyttöönottovuodesta (ei hankintavuodesta). Menestyvässä yrityksessä em. omaisuuden hankintaan otetun lainan maksuaika = poistoaika.

Poistot, menojäännöspoisto

Koko käyttöomaisuus käsitellään yhtenä eränä eli kaikki koneet, laitteet yms. lasketaan yhteen. Poisto lasketaan poistamatta olevasta yhteissummasta sen mukaan, mihin omaisuusryhmään omaisuus kuuluu. Poistoprosentti voidaan valita väliltä 0 – maksimi, mutta alipoistoa ei voi myöhempinä vuosina käyttää. Prosentti on sama tilikauden pituudesta huolimatta. Poistomaksimit ovat seuraavat:

  • koneet, kalusto ja rakennusten tekniset laitteet 25 %
  • voimajohdot 25 %
  • rakennukset ja rakennelmat (myymälä-, varasto-, tehdas- yms. tuotannollinen rakennus) 7 %
  • asuin-, toimisto- tai muu em. verrattava rakennus 4 %
  • polttoainesäiliö, varastosiilo tms. rakennettu varasto 20 %
  • puusta tai verrattavasta aineesta tehty kevyt rakennelma 20 %
  • tutkimustoimintaa varten tehty rakennus tai osa siitä, 20 %

Poistot, tasapoisto
Lasketaan alkuperäisestä hankintahinnasta (sis. asennuksen, kuljetuksen jne.), jolloin hankintameno jaetaan tasan koko taloudelliselle käyttöajalle. Tasapoistojen ajat voisivat olla:

  • koneet, kalusto ja rakennusten tekniset laitteet 4 – 6 vuotta
  • rakennukset ja rakennelmat (myymälä-, varasto-, tehdas- yms. tuotannollinen rakennus) 10 – 20 vuotta
  • asuin-, toimisto- tai muu em. verrattava rakennus 25 – 30 vuotta
  • ympäristönsuojeluinvestoinnit 4 – 6 vuotta
  • patentit, tekijänoikeudet yms. 5 – 8 vuotta
  • ostetut atk-ohjelmat 3 – 5 vuotta
  • soranottopaikka, turvesuo, kaivos vuosikulutuksen mukaan
  • tutkimustoimintaa varten tehty rakennus tai osa siitä, 20 vuotta

Rangaistusluonteiset maksut
Eivät ole vähennyskelpoisia verotuksessa. Yrityksen saamat sakot yritys maksaa, mutta ne jäävät verotuksessa vähentämättä. Henkilöstön saamat sakot maksaa henkilö itse tai yrityksen maksaessa lisätään ao. henkilön palkkaan. Tällöin sakosta maksetaan kaikki henkilösivukulut.

Sponsorointi
on verovähennyskelpoista menoa mikäli sponsorointi on vastikkeellinen mainos tai markkinointimeno. Sponsorointimenot voidaan vähentää verotuksessa mainos- ja markkinointimenojen tavoin tulon hankkimisesta johtuneina menoina. Mikäli sponsorisopimus sisältää arvonlisäveron, voidaan se myös vähentää arvonlisäverollisessa toiminnassa. Urheilijalle sponsorointitulot eli kaikki palkkiot, palkinnot, hyödykkeet jotka eivät kuulu urheilusuoritukseen ja joilla on rahallista arvoa ovat urheilijan tuloa. Yrittäjän lähipiiriin kuuluvien harrastustoiminnan tukeminen ilman liiketaloudellista perustetta voi verottaja katsoa peitellyksi osingoksi.

Tietoliikenneyhteyden yksityiskäyttö

Työnantajan kustantama Internet-yhteys on tietyin edellytyksin verovapaa etu. Veronalaista tuloa ei synny palkansaajan työkäyttöä varten järjestetyn tietoliikenneyhteyden yksityiskäytöstä. Verovapaussäännös koskee sekä kiinteähintaisia että käytön mukaan laskutettavia tietoliikenneyhteyksiä. Yhteys voi olla kotipäätteellä tai matkapuhelimessa. (Ei toiminimiyrittäjälle. Ei osakkaalle/yhtiömiehelle, joka ei työskentele yrityksessä).

Tutkimusmenot

Tuotannon ja markkinoinnin kehittämiskulut ovat vähennyskelpoisia tutkimustuloksen laadusta huolimatta. Menoja ovat henkilöstöpalkat, aineet, tarvikkeet ja tutkimusta varten hankitut laitteet, rakennelmat jne.

Työterveyshuolto

Yrityksen ja työterveyshuoltoa tuottavan yrityksen (terveyskeskus, yksityinen lääkärikeskus) kesken laaditaan suunnitelma, jonka mukaisista kustannuksista KELA korvaa tietyn enimmäismäärän (n. 150 euroa) henkilöä kohden. Loput vähennetään verotuksessa. Koko henkilökunta on sopimuksen piirissä. Myös yksinyrittäjä on lain piirissä, jos työterveydenhoidon suunnitelma on laadittu. Työterveyssuunnitelmaan voi sisältyä myös työkyvyn ylläpitoon liittyvä hammashoito, jolloin niitä voidaan maksaa enintään 800 €/työntekijä. Jos hammashoidon suorittaa eri yritys kuin työterveyshuollon, on tekijän kanssa tehtävä erillinen kirjallinen sopimus (esim. kirjallinen tilaus). Hammashoidon kuluista ei kuitenkaan saada KELAn työterveyshuoltokorvauksia, mutta KELAn yleisesti hammashoidon kustannuksista korvaama osuus kyllä saadaan yrityksen tilille.

Työvaatteet

Työnantaja voi kustantaa työntekijälle työssä tarvittavat erilaiset suojavaatteet tai vastaavat verovapaasti. Työpuvuista ei ole syntynyt verotettavaa etua silloin, kun puku on ulkoasultaan sellainen, että sitä ei käytännössä pidetä vapaa-aikana esim. erilaiset työhaalarit. Se, että työn edustavuus edellyttää työntekijöiltä siistiä ja yhdenmukaista pukeutumista, ei ole riittänyt perusteeksi verottomuudelle. Käytäntö on ollut epäyhtenäinen. Verottomuuden edellytykset voivat täyttyä, kun

  • vaatteet ovat käytettävissä vain työpaikalla ja
  • vaatteet ovat ulkoasultaan sellaiset, että niitä ei pidetä vapaa-aikana ja
  • vaatteissa on työantajan tunnukset ja
  • työnantaja omistaa vaatteet (ei ole aina edellytetty).

Vaihto-omaisuus
Arvostetaan aina alimman arvon mukaan. Ns. epäkuranttiusvähennys on aina tehtävä. Se tulee kuitenkin aina näyttää toteen.

Varainsiirtovero

Osakkeiden ja kiinteistön ostossa maksettava varainsiirtovero lisää hankintahintaa. Rakennuksen yhteydessä se vähennetään poistoina. Muitten osakkeiden ja maan yhteydessä se vähennetään aikanaan myyntihinnasta.

Velkojen anteeksianto

Myyntisaaminen voidaan vähentää siltä osin, kun suorituksia ei enää odoteta kertyvän. Muiden kuin myyntisaamisten osalta arvon alentuminen on vähennyskelpoinen vasta, kun se on lopullisesti todettu (konkurssipesän hoitajan todistus).

Verot

Arvonlisävero ja kiinteistövero ovat vähennyskelpoisia.

Verojen viivästymismaksut

Eivät ole vähennyskelpoisia verotuksessa.

Vuosikulut

Kun irtaimen käyttöomaisuuden taloudellinen käyttöaika on enintään kolme vuotta, voidaan hankintameno vähentää hankintavuotena yhtenä eränä. Tällaisia menoja ovat mm. tavanomaiset tietokoneet ja matkapuhelimet. Ns. pienhankintana voidaan vähentää enintään 850 € veroton hankintameno, vaikka sen käyttöikä olisikin yli 3 vuotta. Tällaisin menoja voidaan yhdellä tilikaudella yhteensä vähentää enintään 2500 €.