Yritystulkki.fi

MENU
  • Aloittava yrittäjä
    • Suunnittelu
      • Liiketoimintasuunnitelmat
      • Taloussuunnitelmat
        • Tulossuunnitelma
        • Rahoitustarvelaskelma
        • Investoinnin kannattavuus
        • Lainalaskuri
      • Luvat ja ilmoitukset
        • Yhteystiedot
      • Yrityksen ostaminen
      • Kilpailija-analyysi
    • Rahoitus
      • Käyttöpääoma
      • Vakuudet
      • Finnveran takaukset
      • Finnveran lainat
      • Leasing ja osamaksu
      • Starttiraha
      • Leader -rahoitus
      • ELY-keskus
      • Business Finland
      • Ulkopuoliset sijoittajat
      • Muut rahoittajat ja tuet
      • Tuet palkkaukseen
      • Tilastot
    • Perustaminen
      • Yksityinen elinkeinonharjoittaja
      • Avoin yhtiö
      • Kommandiittiyhtiö
      • Osakeyhtiö
      • Osuuskunta
      • Sosiaalinen yritys
    • Käynnistäminen
      • Yrittäjän vakuutukset
      • Yrityksen vakuutukset
      • Työntekijän vakuutukset
      • Pankkitilin avaaminen
      • Kirjanpidon järjestäminen
        • Kirjanpito yhtiömuodoittain
      • Laskutus
      • Arvonlisävero
      • Ennakkovero
      • Verojen maksaminen ja veroilmoituksen antaminen
      • Työntekijän palkkaaminen
      • Palkan sivukulut
      • Työterveyshuollon järjestäminen
      • Yrittäjän työttömyysturva
      • Liittyminen yrittäjäjärjestöön
    • Yrittäjän sanasto
    • Laskentaohjelmat, työkirjat, lomakkeet
  • Toimiva yrittäjä
    • Rahoitus
      • YT22 Tulossuunnitelma -laskentaohjelma
      • Käyttöpääoma
      • Leasing ja osamaksu
      • Vakuudet
      • Finnveran takaukset
      • Finnveran rahoitus
      • Business Finland
      • Leader -rahoitus
      • ELY-keskus
      • Ulkopuoliset sijoittajat
      • Tuet palkkaukseen
      • Muut tuet ja rahoitukset
      • Tilastot
      • Lainalaskuri
    • Investoinnin kannattavuus
    • Taloushallinto
      • YT23 Kassabudjetti -laskentaohjelma
      • YT24 Yrityksen arvonmäärityslaskuri
      • Kirjanpito
        • Tilintarkastus
      • Laskutus
      • Aiheeton lasku
      • Palkanmaksu
      • Palkan sivukulut
      • Sairausloman ja perhevapaan kustannukset
      • Saatavien perintä
      • Maksuvaikeudet ja maksuhäiriömerkinnät
      • Omaisuuden turvaaminen
      • Yrityssaneeraus, konkurssi, lopettaminen
    • Verotus ja osingonmaksu
      • Arvonlisäverotus
        • Alv:n vähentäminen
      • Ennakkoverotus
      • Elinkeinonharjoittajan tuloverotus
      • Henkilöyhtiöyrittäjän tuloverotus
      • Osakeyhtiöyrittäjän tuloverotus
      • Yrityksen tuloverotus
      • Osingonmaksu
      • Vähennyskelpoisia menoja
      • Yhtiömuodon muuttaminen T:mi -> Oy
      • Yhtiömuodon muuttaminen Ay,Ky -> Oy
    • Hinnoittelu
      • Kauppa
      • Tuotantoyritys
      • Palveluyritys
    • Markkinointi ja myynti
      • Markkinointibudjetti
      • Kilpailija-analyysi
    • Henkilöstöhallinto
      • Työaikalaki
      • Lomat ja vapaat
        • Opinto- ja vuorotteluvapaa
        • Perhevapaat
        • Maanpuolustus
      • Lomauttaminen ja irtisanominen
    • Yrityksen vakuutukset
      • Yrittäjän vakuutukset
      • Työntekijän vakuutukset
    • Yrittäjän sanasto
    • Laskentaohjelmat, työkirjat ja lomakkeet
  • Lomakkeet
  • Yhteystiedot
  • Ohjeita
    • Yleisiä ohjeita
    • Tulostusohjeita
    • YT4 Aloittavan taloussuunnitelma
    • YT5 Aloittavan taloussuunnitelma
    • YT6 Aloittavan tulossuunnitelma
    • YT22 Toimivan yrityksen tulossuunnitelma
    • YT23 Kassabudjetti
gb
  • Rahoitus
  • Investoinnin kannattavuus
  • Taloushallinto
  • Verotus ja osingonmaksu
  • Hinnoittelu
  • Markkinointi ja myynti
  • Henkilöstöhallinto
    • Työaikalaki
    • Lomat ja vapaat
      • Opinto- ja vuorotteluvapaa
      • Perhevapaat
      • Maanpuolustus
    • Lomauttaminen ja irtisanominen
  • Yrityksen vakuutukset
  • Yrittäjän sanasto
  • Laskentaohjelmat, työkirjat ja lomakkeet
  1. Etusivu BusinessOulu
  2. Toimiva yrittäjä
  3. Henkilöstöhallinto
  4. Lomat ja vapaat

Lomat ja vapaat

  • Lomaoikeus lasketaan ajalta 1.4.- 31.3.
  • Työntekijälle on annettava kesäloma (24 arkipäivää) lomakautena 2.5.-30.9.
  • Talviloma (eli 24 arkipäivää ylittävä osa) annetaan lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua 1.10.-31.3. välisenä aikana.
  • Vuosiloman ajankohdan voi työnantaja määrätä.
  • Työntekijän sairastuessa vuosilomansa aikana kuusi ensimmäistä sairauspäivää ovat omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuta vuosiloman siirtoon.

Lomapäivien laskentaperuste

Kalenterikuukausi, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai ns. työssäolon veroista päivää. Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Työssäolon veroisena pidetään poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Lisäksi työssäolon veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä esimerkiksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, tilapäisen hoitovapaan, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon, sairauden tai tapaturman, lääkinnällisen kuntoutuksen tai lomauttamisen takia.

Lomaoikeus

Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden 1.4. - 31.3. loppuun mennessä jatkunut yhtäjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yli vuoden jatkuneessa työsuhteessa työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisena. Vuosiloman ansainta ei keskeydy siitä syystä, että työntekijä on välittömästi siirtynyt sellaisen työnantajan palvelukseen, jossa omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella määräysvalta on entisellä työnantajalla taikka tämän ns. läheisillä.

Loman siirtäminen

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia seuraavasti

  • Työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua.
  • 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.
  • Työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä.
  • Työntekijän aloitteesta 24 arkipäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Huom! Tee kirjallinen sopimus.
  • Säästövapaa, jolloin 18 päivää ylittävä osa vuosilomasta säästetään myöhempään ajankohtaan.
  • Lisäksi työnantajan ja työntekijän on aina mahdollista myös sopia palkattomista poissaoloista.

Muut poissaolot

Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä, joiden mukaan työntekijällä on oikeus olla pois työstään muullakin kuin laissa säädetyllä perusteella. Tällaisia poissaoloperusteita voivat olla muun muassa oma vihkiäispäivä, niin kutsuttu muuttopäivä tai syntymäpäivät.

Vuosilomapalkka- ja korvaus

Kuukausipalkkaisen lomapalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien lukumäärällä ja kertomalla saatu päiväpalkka lomajakson työpäivien lukumäärällä.

Tunti- ja urakkapalkkaisen lomapalkka lasketaan siten, että lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka - hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta - jaetaan lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työpäivien määrällä, johon lisätään säännöllisen työajan lisäksi tehtyjen työtuntien kahdeksasosa.

Jos työntekijän viikoittaisten työpäivien määrä on sopimuksen mukaan pienempi tai suurempi kuin 5, keskipäiväpalkka kerrotaan viikoittaisten työpäivien määrällä ja jaetaan viidellä. Näin saatu keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan vuosilomalain 11 §:n mukaisella lomapäivien lukumäärää vastaavalla kertoimella tai lomapalkkasopimuksen kertoimella.

Prosenttikorvausta käytetään pääsääntöisesti osa-aikaisten lomapalkkaa ja ns. vapaata ansaitsevien lomakorvausta laskettaessa. Vuosilomapalkka on 9 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korvausta. Työsuhteen jatkuttua vähintään vuoden lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vuosilomapalkka on 11,5 %. Vuosilomapalkan perusteena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti työssäolon veroiselta poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka. Työehtosopimuksissa prosentista on voitu sopia toisin (esim. rakennusalalla 18,5 %, kaupan alan osa-aikaisilla 10 % tai 12,5 %). Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista paitsi enintään 6 päivän pituiselta lomajaksolta. Vapaata ansaitsevalle lomakorvaus maksetaan vapaan yhteydessä tai muutoin viimeistään lomakauden päättyessä. Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta. Lomakorvaus lasketaan noudattaen soveltuvin osin, mitä säädetään vuosilomapalkasta. Maksaessaan lomapalkan tai lomakorvauksen työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle laskelman, josta ilmenevät lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet. Työnantajan on pidettävä vuosilomakirjanpitoa työntekijän vuosilomista ja säästövapaista sekä vuosilomalain perusteella määräytyvistä palkoista ja korvauksista. Vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruus ja niiden määräytymisen perusteet.

Oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon ajalta

Työntekijällä on oikeus vähintään 24 vuosilomapäivään, vaikka sairauden takia tuo määrä ei olisikaan kertynyt. Jos lomapäivät eivät tule täyteen sairauden takia, niin työntekijä saa lisäpäiviä, jotta 24 päivää tulee täyteen. Lisäpäivät eivät ole vuosilomaa, joten ne niiden ajalta ei kerry uutta vuosilomaa. Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus. Lisäpäivät eivät kuitenkaan oikeuta lomarahaan, jos työehtosopimuksessa ei ole niin sovittu. Oikeus lisäpäiviin lakkaa, jos sairaus kestää yli 12 kuukautta.

Jos työntekijä sairastuu vuosilomalla, hän voi ilmoittaa siitä työnantajalleen ja pyytää loman siirtoa (työnantaja voi edellyttää selvitystä työkyvyttömyydestä). Loman siirrolle on laissa 6 päivän omavastuuosuus. Omavastuupäivät voivat kulua kerralla pitkän loman aikana tai yksitellen lyhyempien lomien yhteydessä.

BusinessOulu

Elinkeinopalvelut
(08) 558 558 10
info@businessoulu.com
www.businessoulu.com

Aloittavien yritysten neuvonta

Oulun seudun Uusyrityskeskus ry BusinessAsema
Hallituskatu 36, 90100 Oulu
www.oulunseudunuusyrityskeskus.fi

 

BusinessAsema
Hallituskatu 36 B, 90100 Oulu

Copyright JDC Kehitys Oy - All Rights Reserved - Lisätietoa evästeistä
Emme vastaa virheellisten tietojen aiheuttamista vahingoista. Lisätietoa.

mail_FILL0_wght400_GRAD0_opsz48.svgprint_FILL0_wght400_GRAD0_opsz48.svg       yritystulkki-logo-footer-valkoinen.png