Rahoitus

Yrityksen laajentamisen ja investointien rahoitus onnistuu, jos omaa rahoitusta löytyy vähintään 20 % investoinnin arvosta ja yrityksen talous on kunnossa.

Rahoituksen järjestymisessä auttavat huolellisesti laadittu YT9/YT10 liiketoimintasuunnitelma ja YT22 Toimivan yrityksen tulossuunnitelma. Jos olet hakenut rahoitusta aikaisemmin kehittämishankkeeseen ja arvioit rahoittajien tuntevan yrityksesi voit käyttää YT9  Toimivan yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa kehittämishankkeeseen. Muussa tapauksessa käytä YT10 Liiketoimintasuunnitelmaa.

Rahoituksen järjestyminen

Yrityksen rahoitus järjestyy neljästä lähteestä eli yrittäjän omasta rahoituksesta, lainoista, tulorahoituksesta sekä mahdollisista avustuksista. Yksi kannattavan yrityksen tunnusmerkki on korvausinvestointien tekeminen tulorahoituksella. Valtion vastuulla toimiva Finnvera Oyj on ainut rahalaitos, jolla on oikeus riskirahoitukseen. Finnveran lainaa ei voi saada seuraaville toimialoille: maatilatalous, metsätalous ja rakennusliiketoiminnan perustajaurakointi. Voit myös hakea lainan kokonaan pankista ja hakea Finnveran osittaista takausta lainalle. Mikäli vakuudet ovat vähissä tai niitä säästetään tulevia tarpeita varten kannattaa hyödyntää rahoitusyhtiöiden tarjoamia osamaksu ja leasing -rahoitusmahdollisuuksia.

Yrittäjän oma rahoitus

Yrittäjän omalla sijoituksella on suuri merkitys koko rahoituksen järjestymiselle. Merkittävä oma rahallinen sijoitus antaa hankkeelle uskottavuutta ja helpottaa siten ulkopuolisen rahoittajan mukaantuloa. Yrittäjän/yrittäjien oman sijoituksen määrän tulisi olla ainakin 20 % pääoman tarpeesta. Rahapanoksen lisäksi yritykseen voidaan sijoittaa käyttöomaisuutta ns. apporttina eli käyvästä arvosta. Yrittäjä ja muutkin sijoittajat voivat sijoittaa osakeyhtiöön oman pääoman ehtoista rahoitusta pääomalainana tai sijoituksena vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP-rahasto). Yrityksen kassavarat kannattaa pitää aina vahvana ja varata investointeihin tarpeeksi lainarahaa. Rahoittajan kanssa on helpompi neuvotella investoinnin rahoituksesta kuin käyttöpääomalainasta.

Pääomalaina vai sijoitus SVOP-rahastoon?

Yhtiön tarvitessa lisärahoitusta mietitään usein vaihtoehtoina pääomalainaa ja sijoitusta sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Näillä sijoitusvaihtoehdoilla on muutamia keskeisiä eroja, jotka on hyvä huomioida ennen sijoituksen tekemistä.

Pääomalainasta tehdään aina kirjallinen sopimus osapuolten kesken. Pääomalainan ominaisuuksia ovat:

• Pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Pääomalainavelkoja saa rahat kuitenkin ennen SVOP -sijoittajaa.
• Lainaa saa lyhentää ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää taseen mukaisen tappion määrän. Tämä merkitsee sitä, että pääomalainaa saa palauttaa ja korkoa maksaa jos pääomalainaa ei tarvita yhtiön tappion kattamiseen.
• Yhtiö tai sen tytäryhteisö ei saa antaa vakuutta pääoman tai koron maksamisesta.

Osakeyhtiölain 8. luvun mukaan yhtiön on ilmoitettava toimintakertomuksessaan pääomalainojen pääasialliset lainaehdot ja lainoille kertynyt kuluksi kirjaamaton korko. Määräys koskee myös pieniä kirjanpitovelvollisia, joka esittää pääomalainan ehdot liitetietoina ja kuluksi kirjaamattoman koron vastuuna.

SVOP eli sijoitetun vapaan oman pääoma rahasto on yrityksen omassa pääomassa oleva rahasto. SVOP-rahastoon voidaan sijoittaa varoja vahvistamaan yrityksen omaa pääomaa, kun yritys on ajautumassa selvitystilaan tai rahoittajat edellyttävät oman pääoman korottamista uuden lainan saamiseksi. Erilaisissa yritysjärjestelytilanteissa voi myös kertyä varoja SVOP-rahastoon. Sijoitus SVOP-rahastoon on koroton. SVOP-rahasto lasketaan mukaan yhtiön nettovarallisuuteen, kun lasketaan kevennetyn osingon enimmäismäärää. Sijoitus SVOP-rahastoon ei yhtiön kirjanpidossa ole vastaavasti korvamerkittyä rahaa kuin laina tai osakepääomaan tehtävät sijoitukset.

Listaamattoman yhtiön SVOP-rahastosta voidaan palauttaa rahaa antajalleen ilman veroseuraamusta sijoituksen suuruisena enintään 10 vuoden aikana yhdessä tai useammassa erässä kaikille sijoittajille samassa suhteessa. Varojen palautuksesta päätetään yhtiökokouksessa hallituksen esityksen pohjalta yhtiön voitonjakokelpoisten varojen puitteissa. 10 vuoden jälkeen palautus on veronalaista pääomatuloa.

Pitkäaikaiset lainat

Pitkäaikaisten lainojen myöntäjiä ovat pankit, Finnvera Oyj ja eläkevakuutusyhtiöt. Yleisestä korkotasosta riippuen rahoituslähteiden suosio vaihtelee; matalan koron aikana suosiossa ovat pankit ja Finnvera, korkean koron aikana eläkevakuutusyhtiöt lisäävät suosiotaan. Oleellisin ero rahoittajien välillä on vakuusvaatimus, sillä ainoastaan valtion vastuulla toimiva Finnvera Oyj:llä on oikeus riskirahoitukseen.

Seuraavassa tarkastellaan pankkien ja eläkevakuutusyhtiöiden lainarahoituksen ehtoja

Rahoituksen riskit

Nopeasti kasvavan yrityksen menestyminen ja liiketoiminnan jatkuminen riippuvat neljästä tekijästä, jotka on pystyttävä hallitsemaan. Ne ovat:

1. Kasvu vaatii käyttöpääomaa

• Yrityksen kasvattaminen yli 20 % vuodessa ei yleensä onnistu ilman lisärahoitusta. Jos yrityksen liikevaihto kasvaa 100 prosenttia, joudutaan kassaan hankkimaan 20 prosenttia lisää rahaa.
• Lasketaan tarvittava käyttöpääoma = vaihto-omaisuus + myyntisaamiset - ostovelat - saadut ennakot
• Huolellisilla laskelmilla ja kassabudjetoinnilla vältetään kassavaje. Ota avuksi Yritystulkin laskentaohjelmista löytyvä YT23 Kassabudjetti.

2. Ostovelkojen ja myyntisaatavien kiertoajat

• Tavarantoimittajat antavat huonosti maksuaikaa tai vaativat jopa käteismaksua.
• Uusi toimittaja voi joutua kilpailutilanteen vuoksi ”ostamaan” asiakkaita kilpailijoita pidemmällä maksuajalla.

3. Varaston liian hidas kierto
Tavarantoimittajat antavat suuresta kertatilauksesta ylimääräisen alennuksen tai rahtivapaan toimituksen, jolloin ostetaan helposti liikaa. Pyritään toimittamaan ja myymään kaikkea, jolloin varastoon kertyy tuotteita, jotka menevät huonosti kaupaksi.

4. Omistajien ylimitoitettu voitonjako
Jos yrityksen lainoilla on alussa lyhennysvapaita vuosia ja tämän lisäksi pieni ennakkovero , antaa tämä väärän kuvan yrityksen varojen suuruudesta. Hyvää myyntikuukautta seuraa aina 2 kk päästä suuri arvonlisäveromaksu! Yrittäjän on säästettävä omissa palkoissaan ja kiinnitettävä huomio yrityksen kassavarojen riittämiseen.