Yrityssaneeraus ja konkurssi

Yrityssaneerauksen tavoitteena on taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttäminen tai yritystoiminnan edellytysten turvaaminen järjestelemällä yrityksen velkojen määrää vastaamaan yrityksen tulevaisuuden maksukykyä.

Yrityssaneerausmahdollisuutta arvioitaessa ei etsitä ylivelkaantumisen aiheuttajaa. Ei ole merkitystä sillä, onko ylivelkaantuminen johtunut yrittäjästä tai ulkoisista tekijöistä (esim. onnettomuus, pandemia, lainsäädäntö, markkinat). Yrityssaneerausmahdollisuutta voivat hyödyntää lähes kaikki vaikeuksissa olevat yritykset. Konkurssissa yrittäjä menettää määräysvallan konkurssihallinnolle, mutta yrityssaneerauksessa yrittäjä säilyttää määräysvaltansa. Saneerausmenettelyn aikana velallisen on kuitenkin pyydettävä selvittäjän suostumus liiketoiminnan kannalta ratkaiseviin päätöksiin menettelyn (6–12 kk) aikana. Saneeraukseen voi hakeutua, vaikka konkurssihakemus olisi jo vireillä. Tällöin konkurssihakemusta ei saa ratkaista, ennen kuin saadaan varmuus saneerauksen aloittamisesta.

Miten vältetään yrityssaneeraukseen joutuminen?

Usessa tapauksessa yrityssaneerausmenettelyä ei tarvitse edes aloittaa, jos yrittäjä pääsee pidemmistä maksuajoista ja muista tukitoimista yhteisymmärrykseen velkojien kanssa. Tämä edellyttää, että yrittäjä on ajoissa liikkeellä. Kassabudjetin laatiminen ja kassan seuraaminen on avainasemassa. Jos kassan pohja on näkyvissä, on kuopasta vaikea enää ponnistaa ylös. Toimi seuraavasti:

• Laadi kassabudjetti. Jos kassa ei tule riittämään enää 2 - 3 kuukauden päästä, aloita neuvottelut suurimpien velkojien kanssa. Tosiasiat on tunnustettava ajoissa.
• Soita heti tärkeimmille velkojille ja aloita neuvottelut. Yleensä velkojat suhtautuvat myönteisesti velalliseen, joka on avoin eikä salaa totuutta.
• Älä lupaa liikaa. Velkoja tietää, että muut vaihdoehdot ovat todennäköisesti huonompia kuin hitaampikin velkasaatavan maksu.

Saneerausmenettelyn huonoja puolia

Saneerausmenettely kestää noin vuoden. Menettelyyn hakeutuminen on yhtiön osakkaille ja heidän perheilleen raskas prosessi. Jos yrityksen velkojen vakuutena on ulkopuolisten takauksia, on riitoja melko mahdoton välttää. Muita saneerausmenettelyn haittapuolia voivat olla kielteinen julkisuus ja yrityksen sisäisen toiminnan vaikeutuminen.

Kielteisen julkisuuden vuoksi tavarantoimittajavelalliset voivat hidastaa toimituksiaan ja asiakkaat voivat ryhtyä etsimään uusia toimittajia ellei heidän kanssaan voida sopia jatkosta. Uusien tavaroiden ja palvelujen saantia voi helpottaa saneerauksessa uusien velkojen saama ns. etuoikeussuoja, jolloin ko. uusista ostoista syntynyt velka saa mahdollisen konkurssinvaralta erityissuojan (massavelan suoja). Jos saneerausyrityksellä on merkittävää erikoisosaamista tai on muuten merkittävä velkojan omassa toiminnassa, on edellytykset tavanomaista paremmat.

Varsinaisen liiketoiminnan lisäksi myös yrityksen sisäinen toiminta voi vaikeutua. Parhaat työntekijät saattavat lähteä toisen työnantajan palvelukseen ja osakkaat/yhtiömiehet riitaantuvat keskenään.

Onhan osakas-/ yhtiömiessopimus tehty?

Yli puolet yrityssaneerauksista päättyy konkurssiin. Usein epäonnistumisen taustalla on huonosti laadittu saneeraussuunnitelma. Suunnitelmassa on haettu helpointa ratkaisua eli on keskitytty velkojen leikkaukseen eikä liiketoiminnan kehittämiseen. Saneerausohjelman laatijaa valittaessa on tärkeää kiinnittää huomio laatijan ammattitaitoon. Ohjelman teossa on tarpeen olla mukana muitakin asiantuntijoita kuin pelkästään talous- ja oikeusoppineita.

Saneerausprosessin kulku

1. Hakemusvaihe

• Vapaamuotoinen, mutta tarvittavat tiedot sisältävä saneerausasetuksen mukainen hakemus, jonka useimmiten laatii ulkopuolinen asiantuntija (hakemusasiamies). Suositeltavaa onkin jättää hakemuksen teko niihin keskittyneen asiantuntijan tehtäväksi. Hakemus jätetään erityiseen saneeraustuomioistuimeen. Hakemuksen jälkeen alkaa välivaihe, jona aikana muuten yritys toimii lähes normaalisti.
• Saneeraussuunnitelman suositellaan tehtäväksi jo hakemuksen liitteeksi, jolloin tuomioistuin, velkojat sekä muut asianosaiset voivat saada heti alkuvaiheessa kuvan yrityksen saneerauksen edellytyksistä.
• Yleensä hakemuksen jättämisen jälkeen ennen hakemusta syntyneet velat (saneerausvelat) siirtyvät lopulta myöhemmin laadittavassa saneerausohjelmassa maksettaviksi noin 6 kk:n kuluttua vahvistettavan saneerausohjelman aikana. Ts. velkojat voivat itsekin joutua vaikeuksiin, jos saatava on suuri.
• Mikäli hakemuksen liittyen on haettu myös ns.väliaikaisia kieltoja, esim. ulosoton kielto, eivät ulosottoviranomaiset saa suorittaa perintää.
• Lisävakuuksia saneerausveloille ei voida enää antaa.
• Kaikkia yrityksen sopimuksia ja työntekijöitä koskeva irtisanomisaika on saneerausmenettelyn aikana enintään 2 kuukautta.
• Oikeus pyytää suuremmilta velkojilta saneerauksen aloittamisesta lausumat, joihin velalliselle (hakijalle) käräjäoikeus varaa mahdollisuuden määräajassa antaa vastineensa.
• Jos velkojat joiden saatavat ovat yli 80 % koko velkapääomasta, vastustavat hakemusta on saneerauksen aloittamispäätöksen saanti erityisen haasteellista.

2. Menettelyvaihe

• Tuomioistuimen määräämä selvittäjä perehtyy yrityksen toimintaan ja tekee taloudellisen selvityksen.
• Selvittäjä laatii päävelkojien kanssa ehdotuksen tulevaksi saneerausohjelmaksi, jossa ehdotetaan tehtävät saneeraustoimet, velkojen leikkaukset, maksuohjelma jne.
• Kaikki ilman vakuutta olevat velat ovat samanarvoisia. Ts. verot ja vakuutusmaksut ovat samassa ”korissa” muiden vakuudettomien velkojen, kuten ostovelat, kanssa.
• Tuomioistuimelle annetaan lopullinen ohjelmaesitys, johon velkojat antavat lausumansa ja selvittäjä niihin vastineensa ja johon selvittäjä laatii tarvittavat muutokset.
• Lopullinen ohjelmaesitys menee velkojaäänestykseen.
• Yksinkertaistetussa saneerausmenettelyssä selvittäjää (eikä saneerausohjelman valvojaa) ei määrätä lainkaan.

3. Saneerausohjelman vahvistaminen tai hylkääminen

• Pääsääntöisesti kaikista velkojaryhmistä on kannatusta saatava yli 50 % äänestäneiden pääluvusta ja velan pääomasta, jotta ohjelma voidaan hyväksyä.
• Edellä lausutusta huolimatta ohjelma voidaan hyväksyä tietyin laissa määritellyin erityisehdoin vaadittaessa, mikäli vähintään yhdessä velkojaryhmässä on saatavissa yli 50 %:n pääluvun mukainen vähimmäiskannatus äänestykseen osallistuneista ja samalla 20 % kannatus kokonaisveloista euro/ääni - periaatteella.
• Tuomioistuin vahvistaa ohjelman, jonka jälkeen yritys palaa normaalitilaan ja ryhtyy toteuttamaa ohjelmaa.
• Selvittäjän toimikausi päättyy saneerausohjelman vahvistamiseen.
• Saneerausohjelman valvoja raportoi velkojille ohjelman toteutumisesta määräajoin, yleensä 1 – 2 kertaa vuodessa.
• Saneerausohjelman kesto on yleensä 5 vuotta, mutta voi jatkua 10 vuoteen tai jopa tätäkin pidemmäksi riippuen velkojen maksuun tarvittavasta ajasta (esimerkiksi kiinteistöjen hankintaan liittyvät velat).
• Toisaalta tilanteesta riippuen, vahvistetun saneerausohjelman kesto voi olla hyvinkin lyhyt, vähimmillään jopa 6 - 12 kuukautta.

Konkurssi

Velallinen, joka ei kykene vastaamaan veloistaan, voidaan asettaa konkurssiin tuomioistuimen päätöksellä. Konkurssiin hakemisen käräjäoikeudelle voi tehdä velallinen tai velkoja. Tuomioistuimen on annettava velkojan hakemus tiedoksi velalliselle sekä varattava tälle tilaisuus antaa määräpäivään mennessä kirjallinen lausuma. Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssin alkaessa velallinen menettää määräysvallan omaisuuteen. Konkurssi voidaan määrätä peruuntumaan velallisen ja konkurssihakemuksen tehneen velkojan yhteisestä hakemuksesta tai velallisaloitteisessa konkurssissa, velallisen tekemästä hakemuksesta. Peruuntumiselle tulee esittää pätevä syy.

Osakeyhtiö
Osakeyhtiössä yrityksen ja yrittäjän varat ovat juridisesti erillään, ellei rikoksia ole tehty. Vaikka osakeyhtiö ajautuisi konkurssiin, yrittäjän omat varat säilyvät koskemattomina ellei omaisuutta ole annettu vakuudeksi yrityksen puolesta.

Henkilöyhtiö
Henkilöyhtiöissä (toiminimi, avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö) yhtiömiehet vastaavat yrityksen veloista koko omaisuudellaan. Avoimessa ja kommandiittiyhtiössä, jos yhtiömiesten varallisuudet ovat erilaiset, peritään velka siltä, jolla rahaa on. Yhtiömiehet vastaavat myös muista veloista kuin pelkästään velkakirjaveloista. Muita velkoja ovat vero-, arvonlisävero-, palkka-, vakuutus- ym. velat. Em. mainitun vuoksi on henkilöyhtiöissä järkevää ryhtyä muuttamaan yritysmuoto osakeyhtiöksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.