Yritystulkki.fi

MENU
  • Aloittava yrittäjä
  • Toimiva yrittäjä
  • Yhteystiedot
  • Käyttöohjeita
  • Aloittava yrittäjä
    • Suunnittelu
      • Liiketoimintasuunnitelmat
      • Taloussuunnitelmat
        • Tulossuunnitelma
        • Investoinnin kannattavuus
        • Lainalaskuri ja rahoitustarvelaskelma
      • Luvat ja ilmoitukset
        • Yhteystiedot
      • Yrityksen ostaminen
    • Rahoitus
      • Käyttöpääoma
      • Vakuudet
      • Finnveran takaukset
      • Finnveran lainat
      • Leasing ja osamaksu
      • Starttiraha
      • Leader -rahoitus
      • ELY-keskuksen tuet
      • Business Finland
      • Tuet palkkaukseen
      • Ulkopuoliset sijoittajat
      • Muut rahoittajat ja tuet
      • Tilastot
    • Perustaminen
      • Yksityinen elinkeinonharjoittaja
      • Avoin yhtiö
      • Kommandiittiyhtiö
      • Osakeyhtiö
      • Osuuskunta
      • Sosiaalinen yritys
    • Käynnistäminen
      • Yrittäjän vakuutukset
      • Yrityksen vakuutukset
      • Työntekijän vakuutukset
      • Pankkitilin avaaminen
      • Kirjanpidon järjestäminen
        • Kirjanpito yhtiömuodoittain
      • Laskutus
      • Arvonlisävero
      • Ennakkovero
      • Verojen maksaminen ja veroilmoitus
      • Työntekijän palkkaaminen
      • Palkan sivukulut
      • Työterveyshuollon järjestäminen
      • Liittyminen Yrittäjiin ja Yrittäjäkassaan
    • Yrittäjän sanasto
    • Lomakkeet, laskentaohjelmat, työkirjat
  • Toimiva yrittäjä
    • Rahoitus
      • YT22 Tulossuunnitelma -laskentaohjelma
      • Käyttöpääoma
      • Leasing ja osamaksu
      • Vakuudet
      • Finnveran takaukset
      • Finnveran rahoitus
      • Business Finland
      • Leader -rahoitus
      • ELY-keskuksen tuet
      • Ulkopuoliset sijoittajat
      • Tuet palkkaukseen
      • Muut tuet ja rahoitukset
      • Tilastot
      • Lainalaskuri
    • Investoinnin kannattavuus
    • Taloushallinto
      • YT23 Kassabudjetti -laskentaohjelma
      • YT24 Yrityksen arvonmäärityslaskuri
      • Kirjanpito
        • Tilintarkastus
      • Laskutus
      • Aiheeton lasku
      • Saatavien perintä
      • Palkanmaksu
      • Palkan sivukulut
      • Sairausloman ja perhevapaan kustannukset
      • Omaisuuden turvaaminen
      • Maksuvaikeudet ja maksuhäiriömerkinnät
      • Yrityssaneeraus, konkurssi, lopettaminen
    • Verotus ja osingonmaksu
      • Arvonlisäverotus
        • Alv:n vähentäminen
      • Ennakkoverotus
      • Elinkeinonharjoittajan tuloverotus
      • Henkilöyhtiöyrittäjän tuloverotus
      • Osakeyhtiöyrittäjän tuloverotus
      • Yrityksen tuloverotus
      • Vähennyskelpoisia menoja
      • Osingonmaksu
      • Yhtiömuodon muuttaminen T:mi -> Oy
      • Yhtiömuodon muuttaminen Ay,Ky -> Oy
    • Henkilöstöhallinto
      • Työaikalaki
      • Lomat ja vapaat
      • Lomauttaminen ja irtisanominen
    • Hinnoittelu
      • Kauppa
      • Tuotantoyritys
      • Palveluyritys
    • Markkinointi ja myynti
      • Markkinointibudjetti
      • Kilpailija-analyysi
    • Yrityksen vakuutukset
      • Yrittäjän vakuutukset
      • Työntekijän vakuutukset
    • Yrittäjän sanasto
    • Lomakkeet, laskentaohjelmat, työkirjat
  • Yhteystiedot
  • Käyttöohjeita
    • Yleisiä ohjeita
    • Tulostusohjeita
    • YT4 Aloittavan taloussuunnitelma
    • YT5 Aloittavan taloussuunnitelma
    • YT6 Aloittavan tulossuunnitelma
    • YT22 Toimivan yrityksen tulossuunnitelma
    • YT23 Kassabudjetti

Lomat ja vapaat

Loma

  • Lomaoikeus lasketaan ajalta 1.4.- 31.3.
  • Työntekijän vuosilomasta 24 arkipäivää sijoituttava ajalle 2.5.-30.9.
  • Talviloma (eli 24 arkipäivää ylittävä osa) annetaan lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua 1.10.-31.3. välisenä aikana.
  • Vuosiloman ajankohdan voi työnantaja määrätä.
  • Työntekijän sairastuessa vuosilomansa aikana kuusi ensimmäistä sairauspäivää ovat omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuta vuosiloman siirtoon.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia seuraavasti
 

  • Työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua.
  • 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.
  • Työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä.
  • Työntekijän aloitteesta 24 arkipäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Huom! Tee kirjallinen sopimus.
  • Säästövapaa, jolloin 18 päivää ylittävä osa vuosilomasta säästetään myöhempään ajankohtaan.
  • Lisäksi työnantajan ja työntekijän on aina mahdollista myös sopia palkattomista poissaoloista.

Loman siirtäminen

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

Sairastuminen ja tapaturma lomalla

Oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon ajalta.

Työntekijällä on oikeus vähintään 24 vuosilomapäivään, vaikka sairauden takia tuo määrä ei olisikaan kertynyt. Jos lomapäivät eivät tule täyteen sairauden takia, niin työntekijä saa lisäpäiviä, jotta 24 päivää tulee täyteen. Lisäpäivät eivät ole vuosilomaa, joten ne niiden ajalta ei kerry uutta vuosilomaa. Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus. Lisäpäivät eivät kuitenkaan oikeuta lomarahaan, jos työehtosopimuksessa ei ole niin sovittu. Oikeus lisäpäiviin lakkaa, jos sairaus kestää yli 12 kuukautta.

Jos työntekijä sairastuu vuosilomalla, hän voi ilmoittaa siitä työnantajalleen ja pyytää loman siirtoa (työnantaja voi edellyttää selvitystä työkyvyttömyydestä). Loman siirrolle on laissa 6 päivän omavastuuosuus. Omavastuupäivät voivat kulua kerralla pitkän loman aikana tai yksitellen lyhyempien lomien yhteydessä.

Vuosilomapalkka- ja korvaus

Kuukausipalkkaisen lomapalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien lukumäärällä ja kertomalla saatu päiväpalkka lomajakson työpäivien lukumäärällä.

Tunti- ja urakkapalkkaisen lomapalkka lasketaan siten, että lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka - hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta - jaetaan lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työpäivien määrällä, johon lisätään säännöllisen työajan lisäksi tehtyjen työtuntien kahdeksasosa.

Jos työntekijän viikoittaisten työpäivien määrä on sopimuksen mukaan pienempi tai suurempi kuin 5, keskipäiväpalkka kerrotaan viikoittaisten työpäivien määrällä ja jaetaan viidellä. Näin saatu keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan vuosilomalain 11 §:n mukaisella lomapäivien lukumäärää vastaavalla kertoimella tai lomapalkkasopimuksen kertoimella.

Prosenttikorvausta käytetään pääsääntöisesti osa-aikaisten lomapalkkaa ja ns. vapaata ansaitsevien lomakorvausta laskettaessa. Vuosilomapalkka on 9 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korvausta. Työsuhteen jatkuttua vähintään vuoden lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vuosilomapalkka on 11,5 %. Vuosilomapalkan perusteena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti työssäolon veroiselta poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka. Työehtosopimuksissa prosentista on voitu sopia toisin (esim. rakennusalalla 18,5 %, kaupan alan osa-aikaisilla 10 % tai 12,5 %). Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista paitsi enintään 6 päivän pituiselta lomajaksolta. Vapaata ansaitsevalle lomakorvaus maksetaan vapaan yhteydessä tai muutoin viimeistään lomakauden päättyessä. Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta. Lomakorvaus lasketaan noudattaen soveltuvin osin, mitä säädetään vuosilomapalkasta. Maksaessaan lomapalkan tai lomakorvauksen työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle laskelman, josta ilmenevät lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet. Työnantajan on pidettävä vuosilomakirjanpitoa työntekijän vuosilomista ja säästövapaista sekä vuosilomalain perusteella määräytyvistä palkoista ja korvauksista. Vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruus ja niiden määräytymisen perusteet.

Lomaoikeus ja lomapäivien laskentaperuste

Lomaoikeus
Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden 1.4. - 31.3. loppuun mennessä jatkunut yhtäjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yli vuoden jatkuneessa työsuhteessa työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisena. Vuosiloman ansainta ei keskeydy siitä syystä, että työntekijä on välittömästi siirtynyt sellaisen työnantajan palvelukseen, jossa omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella määräysvalta on entisellä työnantajalla taikka tämän ns. läheisillä.

Lomapäivien laskentaperuste
Kalenterikuukausi, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai ns. työssäolon veroista päivää. Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Työssäolon veroisena pidetään poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Lisäksi työssäolon veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä esimerkiksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, tilapäisen hoitovapaan, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon, sairauden tai tapaturman, lääkinnällisen kuntoutuksen tai lomauttamisen takia.

Opinto- ja vuorotteluvapaa

Opintovapaa

Työ- ja virkasuhteessa olevalla työntekijällä, jonka päätoiminen palvelussuhde saman työnantajan palveluksessa on yhdessä tai useammassa jaksossa kestänyt yhteensä vähintään vuoden, on oikeus tietyin edellytyksin pitää opintovapaata viiden vuoden aikana enintään kaksi vuotta. Jos palvelussuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta, työntekijällä on edellytysten täyttyessä oikeus enintään viiden päivän opintovapaaseen.
Opintovapaa edellyttää opiskelua julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa ja työntekijän on haettava opintovapaata kirjallisesti vähintään 45 päivää ennen suunnitellun opintovapaan alkamista. Mikäli opintovapaasta aiheutuisi tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle, on työnantajalla oikeus siirtää opintovapaata enintään 6 kk tai, milloin on kysymys harvemmin kuin kuuden kuukauden väliajoin toistuvasta koulutuksesta, enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään.
Työntekijä voi keskeyttää yli 50 päivän ajaksi myönnetyn opintovapaan ilmoittamalla tästä työnantajalle neljä viikkoa etukäteen sillä edellytyksellä, että sijaisen työsopimus voidaan laillisesti päättää.

Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaa

Työntekijä saa vuorotteluvapaan ajalta vuorottelukorvauksen työttömyyskassalta tai Kelalta, eikä sen ajalta ole näin ollen palkanmaksuvelvollisuutta. Työntekijä saa vapaansa ajalta vuorottelukorvauksen, jos hänen tilalleen (ei välttämättä samoihin tehtäviin) palkataan työtön työnhakija. Korvaus on 70 % työttömyyspäivärahasta.

Vuorotteluvapaan tärkeimpiä ehtoja:

  • Vapaalle lähtijällä on oltava ansaittua työhistoriaa vähintään 20 vuotta.
  • Vuorottelijan työssäolon ja palvelussuhteen työnantajaan on tullut kestää yhtäjaksoisesti vähintään 13kk välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkua. Näiden 13kk aikana vuorottelijan työajan tulee olla ollut yli 75% alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta.
  • Vapaan pitää kestää vähintään 100 päivää ja vapaalla voi olla enintään 180 päivää.
  • Vapaata ei voi jaksottaa, ainoastaan pidentää enimmäisaikaan asti (180 päivää).
  • Vuorotteluvapaa on aloitettava vähintään kolme vuotta ennen työntekijän eläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttymistä (ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä).
  • Työnantajan palkattava työtön työnhakija sijaiseksi kokoaikatyöhön, jossa työaika on vähintään sama kuin vuorottelijalla on. Sijaista ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin, joita vuorottelija on hoitanut, mutta kylläkin saman työnantajan palvelukseen.

Perhevapaat

Työntekijällä on henkilökohtainen oikeus perhevapaisiin edellyttäen kuitenkin ilmoitusaikojen noudattamista. Osittaisen hoitovapaan osalta työnantaja voi tietyissä tapauksissa kieltäytyä antamasta vapaata. Raskaana olevalla työntekijällä on oikeus käydä synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa työaikana ilman palkanmenetystä, mikäli nämä tutkimukset on suoritettava työaikana.

Tilapäinen hoitovapaa
 

  • Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti
  • Enintään neljä työpäivää kerrallaan, vaikka vanhemmat vuorottelisivat hoitamisessa
  • Mahdollinen palkka ja vuosiloma määräytyvät työehtosopimuksen mukaan
  • ILMOITUS TYÖNANTAJALLE niin pian kuin mahdollista

Poissaolo pakottavista perhesyistä
 

  • Kun työntekijän välitön poissaolo on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.
  • Tilapäinen poissaolo.
  • ILMOITUS TYÖNANTAJALLE niin pian kuin mahdollista.
  • Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolon perusteesta.
Äitiys- ja isyysvapaa

Äitiysvapaa

  • Pituus 105 arkipäivää, josta ennen laskettua synnytysaikaa 30 - 50 arkipäivää.
  • Ilmoitettava työnantajalle 2 kk ennen äitiysvapaan alkamista.
  • Mahdollinen palkka määräytyy työehtosopimuksen mukkan.
  • Oikeuttaa vuosilomaan.

Isyysvapaa

  • Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät. Kela maksaa vapaan ajalta isyysrahaa. Voit saada isyysrahaa kerralla vain yhdestä lapsesta.
  • 54 arkipäivästä voi käyttää sen verran kuin tarvitsee. Isyysvapaasta voi pitää enintään 18 arkipäivää eli noin 3 viikkoa alkaen lapsen syntymäpäivästä.
  • Isyysvapaan voi jakaa osiin seuraavasti: 1 - 18 arkipäivää enintään 4 jaksoon. Vanhempainrahakauden jälkeisen isyysvapaan voit jakaa enintään 2 jaksoon.
  • Isyysvapaasta sovittava työnantajan kanssa. Ilmoitus isyysvapaastasi 2 kuukautta ennen vapaan alkua. Jos isyysvapaa on enintään 12 arkipäivää, ilmoitus viimeistään kuukausi etukäteen.
  • Isyysvapaan voi aloittaa lapsen syntymän jälkeen. Sitä voi pitää kunnes lapsi täyttää 2 vuotta tai ennen kuin adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut 2 vuotta.
Vanhempainvapaa
  • Pituus 160 arkipäivää molemmilla vanhemmille, jos vanhempia yksi 320 arkipäivää. Omasta vanhempainvapaa- ja vanhempainrahakiintiöstä voi luovuttaa lapsen toiselle vanhemmalle, huoltajalla taikka jommankumman vanhemman avio- tai avopuolisolle 63 arkipäivää.
  • Jos samalla kertaa syntyy tai adoptoidaan useampi lapsi, vanhempainvapaa- ja rahakautta pidennetään 84 arkipäivää/lapsi. 
  • Vanhempainvapaata voi pitää kerrallaan vain yksi vanhempi. Vanhempien on kuitenkin mahdollista pitää 18 arkipäivää vanhempainvapaata tai raskaus- ja vanhempainvapaata yhtä aikaa. 
  • Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään neljässä vähintään 12 arkipäivän pituisessa jaksossa. 
  • Vähintään 12 arkipäivää/jakso.
  • ILMOITUS TYÖNANTAJALLE 2 KK ENNEN vapaan alkamista.
  • Yleensä palkaton, mutta työehtosopimuksen mukaan esim. 32 palkallista arkipäivää.
  • Vuosilomaa kertyy työehtospimuksen mukaan.
Hoitovapaa ja osittainen hoitovapaa

Hoitovapaa

  • Kunnes lapsi täyttää 3 vuotta.
  • Jakson pituus vähintään kuukausi.
  • Voi pitää kumpi tahansa vanhemmista.
  • Enintään kaksi jaksoa/vanhempi
  • ILMOITUS TYÖNANTAJALLE 2 KK ENNEN vapaan alkamista.
  • Palkaton.
  • Ei oikeuta vuosilomaan.

Osittainen hoitovapaa
Työnantajan kanssa voidaan sopia lyhennetystä työpäivästä ja työviikkosta.

  • Työaika voidaan sopia tai 6 h/vrk ja 30 h/vko.
  • Työnantaja voi kieltäytyä, jos vapaasta aiheutuu vakavaa haittaa tuotanto- tai palvelutoiminnalle.
  • Työsuhteen jatkuttua 6 kk viimeisten 12 kk:n aikana.
  • Molemmat vanhemmat oltava ansiotyössä.
  • Sen vuoden heinäkuun loppuun, kun lapsen toinen lukuvuosi koulussa päättyy.
  • Vanhemmat eivät saa olla osittaiselle hoitovapaalla yhtä aikaa. Vanhemmat voivat jakaa hoitovastuun.
  • Sopimus tehtävä 2 kk ennen vapaan alkamista.
  • Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vammaiset ja pitkäaikaissairaat lapset.

Muut poissaolot

Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä, joiden mukaan työntekijällä on oikeus olla pois työstään muullakin kuin laissa säädetyllä perusteella. Tällaisia poissaoloperusteita voivat olla muun muassa oma vihkiäispäivä, niin kutsuttu muuttopäivä tai syntymäpäivät.

Maanpuolustus

Maanpuolustusvelvollisen työsuhde

Lakia sovelletaan asepalvelukseen, siviilipalvelukseen, naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen, siviilihenkilön osallistumiseen kriisinhallintaan sekä sotilaalliseen kriisinhallintaan.

Työntekijällä on oikeus saada vapaata lain tarkoittaman palveluksen suorittamista varten. Työntekijän on esitettävä selvitys palvelukseen määräämisestä viimeistään kaksi kuukautta ennen palveluksen alkamista tai, jos se ei ole mahdollista, välittömästi saatuaan tiedon palveluksen alkamisesta.

Työntekijää ei saa irtisanoa palveluksen johdosta. Palveluksessa olevan irtisanomisen katsotaan tapahtuneen palveluksen johdosta, ellei työnantaja osoita sen johtuneen muusta syystä. Taloudellisin ja tuotannollisin syin irtisanominen on mahdollista vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan tai lakkaa.

Palveluksen päätyttyä tai keskeydyttyä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Ellei tämä ole mahdollista, työnantajan on tarjottava vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja, ellei tämäkään ole mahdollista, muuta sopimuksen mukaista työtä.

Työntekijän on ilmoitettava työhön paluusta viimeistään 14 kalenteripäivää ennen aiottua palaamista ja palattava työhön 14 kuluessa ilmoittamisesta, jollei toisin sovita. Jos työntekijä ei ole ilmoittanut paluustaan viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun palvelus päättyi tai keskeytyi, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena palveluksen päättymisestä tai keskeytymisestä lukien. Jos ilmoittamista on kohdannut hyväksyttävä este, purkautuminen peruuntuu. Kertausharjoituksiin tai ylimääräiseen palvelukseen kutsutun on palattava työhön välittömästi palveluksen aiheuttaman esteen lakattua.

Lomauttaminen ja irtisanominen

Yrityskoordinaattori
Jaakko Hautamäki

- yritysneuvonta
040 335 3690
jaakko.hautamaki(at)akaa.fi

Ensimetri yrittäjyysasiantuntija
Anu Lehtola

- yrittäjyyttä suunnittelevat
040 836 2228
anu.lehtola(at).fi

Rahoitusneuvoja
Piritta Forstén
- yritys- ja hanketuet
040 335 6081
piritta.forsten(at)akaa.fi

www.akaa.fi

Copyright JDC Kehitys Oy - All Rights Reserved - Lisätietoa evästeistä
Emme vastaa virheellisten tietojen aiheuttamista vahingoista. Lisätietoa.

Jaa sähköpostillaTulosta        Yritystulkki