Yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi) on luonnollinen henkilö, joko ammatin- tai liikkeenharjoittaja, joka harjoittaa yritystoimintaa yksin ilman yhtiökumppania, mutta voi palkata työvoimaa. Vastaa henkilökohtaisesti kaikista yrityksensä sitoumuksista koko henkilökohtaisella omaisuudellaan.

HYVIÄ PUOLIA:

  • Yritystoiminnan pyörittäminen on yksinkertaista ja päätöksenteko helppoa, koska päättäjiä ei ole kuin yksi ja hallinnon muotovaatimuksia ei ole.
  • Yrityksen varoja voidaan käyttää yrittäjän henkilökohtaisien lainojen vakuutena.

HUONOJA PUOLIA:

  • Koska yrittäjä ei nosta yrityksestä palkkaa, voivat ”omat” ja firman rahat mennä sekaisin. Tätä ongelmaa voidaan pienentää avaamalla yrittäjälle henkilökohtainen pankkitili, jonne siirretään rahaa palkanmaksun tavoin säännöllisesti.
  • Toiminimiyrittäjä ei voi käyttää luontaisetuja eikä maksaa itselleen rahallisia matkakorvauksia eikä vähentää henkivakuutusmaksuja verotuksessa.
  • Sukupolvenvaihdoksen verohuojennusta ei voida käyttää liiketoimintaa luovutettaessa, vaan yritysmuoto on muutettava henkilöyhtiöksi (Avoin yhtiö, Kommandiittiyhtiö) tai osakeyhtiöksi. Muutoksen jälkeen on odotettava 10 vuotta, jotta sukupolvenvaihdoksen verotusedut voidaan saada.
  • Yritystoiminnasta osittainen luopuminen ei onnistu.
  • Yrityksen nimeä ei voida myydä, jos yrityksen nimen osana on henkilön sukunimi.
  • Verotuksessa yrityksen pankkitilillä olevia varoja ei lasketa mukaan nettovarallisuuteen.
  • Yritystoiminnan päättyessä "konkurssiin" jäävät kaikki velat (esim. ostovelat, palkanmaksuvelat, verovelat, eläkemaksut, vakuutusmaksut) yrittäjän vastattavaksi.

Yhtiösopimus
Yhtiösopimusta ei tarvitse laatia.

Palkanmaksu:
Itselleen, puolisolleen tai alle 14-vuotiaalle perheenjäsenelle ei voida maksaa palkkaa. Varojen siirtäminen yksityistalouteen tapahtuu yksityisnostoina. Koska palkanmaksu ei ole mahdollista, ei yrittäjä voi ottaa itselleen luontaisetuja (esim. lounasetu ja autoetu) tai vähentää henkivakuutusmaksujaan yrityksen verotuksessa.

Verojen maksu:
Yrittäjähenkilöä verotetaan yhtiön tuloksesta siten, että yritystulo jaetaan pääomatulo-osuuteen siihen määrään saakka, joka vastaa nettovarallisuudelle laskettua 20 %:n (tai 10 %) vuotuista tuottoa, ja johon on lisätty 30 prosenttia verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksetuista palkoista. Nettovarallisuus = varat – velat. Varallisuuteen ei lasketa yrityksen pankkitilillä olevia varoja, ainoastaan kassavarat. Pääomatulo-osuus verotetaan pääomatulona, pääomatulon vero on 30 000 euroon saakka 30 %, ja ylittävältä osalta 34 % ja loppuosa tulosta verotetaan ansiotulona (progressiivinen verotus). Yrittäjäpuolisoita verotetaan työpanosten suhteessa yleensä jakaen tulo tasan.

Yrittäjävähennys vuoden 2017 alusta
Yrittäjävähennys 5 % nettotulosta, jolloin se keventää käytännössä noin 2 prosenttia yrittäjän verotusta.

Pääoman tarve: Ei lakiin perustuvia vaatimuksia. Rekisteröintimaksu: 110 €

Yrityksen perustamisen asiakirjat ja lomakkeet
Perustamislomakkeita on vain yksi - Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ja Verohallinnon yhteinen perusilmoituslomake Y3. Em. lisäksi on tärkeää suojata puolison omaisuus avioehdolla ja testamentilla, koska yksityinen elinkeinonharjoittaja vastaa yhtiön sitoumuksista koko omaisuudellaan. Yrittäjän itsensä kannattaa varmistaa yrityksen asioiden hoituminen kaikissa tilanteissa laatimalla edunvalvontavaltakirja.

Muut vapaaehtoiset asiakirjat
Erittäin tärkeää on suojata yrittäjän ja puolison omaisuudet avioehdolla ja testamentilla, koska yrittäjä vastaa yhtiön sitoumuksista koko omaisuudellaan. Tämä on tärkeä varotoimenpide yrittäjän kannalta myös siinä tapauksessa, että avioliitto purkautuu. Jos avioehtoa ei ole, voidaan myös yritysvarallisuus jakaa aviopuolisoiden kesken. Yrittäjän itsensä kannattaa varmistaa yrityksen asioiden hoituminen kaikissa tilanteissa laatimalla edunvalvontavaltakirja.