Liiketoimintasuunnitelman liitteeksi tehdään laskelma, jolla osoitetaan liiketoiminnan olevan kannattavaa. Yritystulkin laskentaohjelmilla voit suunnitella tarkasti liiketoimintasi kannattavuuden.

Laskentaohjelman vasemman reunan järjestysnumerolla löydät tältä sivulta ohjeen, luvun tai laskentakaavan laskentatietojen perustaksi.

Käytä YT4 Taloussuunnitelmaa, kun:
- arvioidaan liiketoiminnan kannattavuutta

Käytä YT5 Taloussuunnitelmaa, kun:
- haet rahoitusta
- tarvitset tarkat ennusteet
- tarvitset kassabudjetin

Käytä täyttämiseen Exceliä tai Libre Office Calc -laskentaohjelmaa (ilmainen ohjelmisto Windowsille, Mac OS X:lle ja Linuxille).

Toimintakustannukset

Syötä kaikki toimintakustannukset arvonlisäverottomilla (Alv 0 %) hinnoilla. Seuraavat toimintakustannukset ovat keskiarvohintoja eivätkä välttämättä ole yleispäteviä kaikille toimialoille.

3.1 YEL-yrittäjien rahapalkat (YT5 -laskelmassa)
YEL-yrittäjä on liikkeen- ja ammatinharjoittaja, henkilöyhtiön vastuullinen yhtiömies ja osakeyhtiön osakas, joka toimii johtavassa asemassa ja omistaa yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia yhtiön osakkeista tai äänimäärästä. Toiminimimuotoisessa yrityksessä yrittäjä ei voi maksaa itselleen palkkaa, mutta laskennassa on siitä huolimatta järkevää soveltaa palkka-ajattelua. Aloita ensimmäinen vuosi varovaisesti käyttäen laskelmassa todellista minimituloa, jonka tarvitset tullaksesi toimeen. Viimeistään kolmantena vuotena sinun tulisi ansaita vähintään 10 % enemmän kuin palkansaajana samassa työssä, sillä yrittämisessä on riskinsä. Palkanmaksun lisäksi YEL-yrittäjän on taloudellisesti edullista ottaa yrityksestä luontoisetuja. Niitä ovat mm. puhelinetu, lounasetu ja autoetu. Ainakin puhelin- ja lounasetu on syytä aina ottaa.

3.3 Yrityksen nettotuottotavoite (YT5 -laskelmassa)
Summa, jonka yrityksen täyttyisi tuottaa, jotta yrittäjät selviävät omista menoistaan ja saavat yrityksen vakuudelliset lainat hoidettua.

3.4 Osamaksurahoituksen vuosikustannukset
Osamaksun käyttäminen rahoitusmuotona on lisääntynyt. Erityisesti laitekaupassa osamaksu on suosittu, sillä itse laite toimii rahoituksen vakuutena jopa 80 prosenttiin saakka. Lisäetuna ovat arvonlisäveron välitön palautuminen koko kauppasummasta ja ELY-keskuksen avustuksen saanti koko kauppasummalle. Osamaksuun liittyy aina käteismaksuosuus, joka vaihtelee 20 - 40 prosenttiin ostohinnasta. Korko on 1 – 2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin pankkilainassa.

3.4 TyEL- työntekijöiden ja TyEL-yrittäjien rahapalkat
TyEL-eläkevakuutettuja ovat ei-määräävässä asemassa olevat yrittäjät ja muut palkansaajat. YT5 -laskelmassa palkanlaskentaa varten on erillinen taulukko, jossa palkat lasketaan työtehtävien mukaan. Työntekijälle (8 tunnin työpäivä) maksetaan palkkaa 2150 tunnista vuodessa, vaikka todellinen työssäoloaika on n. 1775 tuntia. Vastaavasti 7,6 tunnin työtunnin työntekijä saa palkan 2015 tunnista. Kuukaudessa vastaavat määrät ovat 179 ja 168 tuntia.

3.5 Palkkojen sivukulut (YT4 -laskelmassa)
Työntekijän ja TyEL-yrittäjien bruttopalkasta luontaisetuineen maksetaan erilaisia pakollisia sivukuluja n. 25 % ja tapaturmaherkillä aloilla jopa 30 prosenttia. Näiden lisäksi joudutaan maksamaan erilaisia työehtosopimuksista johtuvia lisiä ja sairausajan palkkoja, joita KELA ei täysimääräisenä korvaa työnantajalle. Niinpä sivukulujen osuudeksi lasketaan vähintään 36 % palkoista. Laskelmassa voit valita sivukuluprosentin haluamaksesi.

3.6 Eläkekulut
Yrittäjäeläkettä (YEL) kannattaa maksaa vähintään normaalia palkkaa vastaavana mitä saisit ansiotyössä. Mikäli yrityksellä on maksukykyä, kannattaa alussa maksaa eläkettä reilummin sillä aloittavana yrittäjänä saat 22 prosentin alennuksen 4 ensimmäisen vuoden ajalta. YEL-työtulo vaikuttaa KELAn sairauspäivärahaan ja tapaturmavakuutuksien korvauksiin.

3.7 Muut henkilösivukulut
Yrityksen on otettava työntekijöilleen ja TyEL-yrittäjille työttömyys-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutukset sekä maksettava Verottajalle sairausvakuutusmaksua. Yrittäjälle itselleen ei YEL – vakuutuksen lisäksi ole muita pakollisia vakuutuksia, mutta erittäin suositeltavaa on yrittäjän taloudellisen turvan takia ottaa ainakin seuraavat vakuutukset:
1) Työ- ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus ja työstä johtuvat ammattitaudit (ohjelma laskee valmiiksi).
2) Pysyvän työkyvyttömyyden vakuutus (ohjelma laskee valmiiksi).
3) Henkivakuutus henkilökohtaisella vastuulla olevien lainojen suuruisena (ohjelma laskee valmiiksi).

Halutessaan yritys voi ottaa työntekijöilleen henkivakuutuksen, jonka suuruus riippuu vakuutetun iästä ja vakuutussummasta. Seuraavassa muutamia esimerkkejä henkivakuutusmaksun ja pysyvän työkyvyttömyyden vakuutusmaksun suuruudesta 100 000 euron vakuutussummalle. Jos vakuutussumma on esim. 150 000 €, on vakuutusmaksu 1,5-kertainen alla olevista. Hinnat ovat suuntaa antavia.

Ikä Henkivakuutus 100 000 € Pysyvä työkyvyttömyys 100 000 €
30 220 € 170 €
36 265 € 325 €
40 320 € 500 €
46 490 € 960 €

Yrittäjä voi liittyä jäseneksi yksityisiin työttömyyskassoihin AYT ja SYT, jonka maksut ovat henkilökohtaisessa verotuksessa vähennyskelpoisia. Jäsenmaksut vuodessa ovat esimerkiksi:

  • Yrittäjän vuositulo 30 000 €, jäsenmaksu noin 640 €
  • Yrittäjän vuositulo 35 000 €, jäsenmaksu noin 770 €
  • Yrittäjän vuositulo 40 000 €, jäsenmaksu noin 900 €

3.8 Muut henkilöstökulut
Työntekijöille järjestettävän koulutuksen lisäksi erityisesti aloittavan yrittäjän kannattaa panostaa oman ammattitaitonsa ja yrittämistietämyksen lisäämiseen. Mm. ELY- keskus järjestää erilaisia koulutustapahtumia kymmeniä vuodessa. Niiden osallistumiskulut ovat valtion tuen vuoksi edulliset alkaen muutamasta kympistä. Muita vapaaehtoisia henkilökuluja ovat esim. henkilöstön kahvi- ja ruokatarjoilu, ruokalipukkeet nej.

Henkilökunnan virkistys- ja harrastustoiminta
Voidaan tukea enintään 400 €/henkilö ja sen tulee kohdistua koko henkilöstöön, ei ainoastaan esim. yrittäjiin.

Työterveyshuolto
Työterveyshuollon kuluja aiheuttavat sekä työntekijät että yrittäjät. Tavanomaiseksi työterveyshuollon kuluksi kannattaa varata 250 €/henkilö. Osan työterveyskuluista maksaa KELA (katso tarkemmin käynnistäminen).

Työvaatteet ja suojavälineet
Siistit ja yhdenmukaiset työvaatteet ovat osa yrityskuvaa, ja siksi pidettävä ajan tasalla. Esimerkkejä työvaatteiden kustannuksista ALV 0 %:

  • Takki ja housut sisäkäyttöön alkaen 55 euroa, ulkokäyttöön alkaen 100 euroa ja turvajalkineet alkaen 50 €.
  • Työvaatteiden pesettäminen esim. Haalarit n. 3,5 - 5 €/kpl. Pesu kerran viikossa maksaa vuodessa (47 vkoa) 165 - 235 €. Hintaan vaikuttaa määrä sekä mahdollinen noutopalvelu.

3.9 Toimitilakustannukset
Yleisesti ottaen paras tapa aloittaa liiketoiminta on vuokrata toimitilat ellet omista jo valmiiksi sopivaa liiketilaa. Monessa liiketoiminnassa liiketilan sijainti on avaintekijä, joten omat tilat väärällä liikepaikalla ei tuo menestystä. Etenkin vähittäiskaupan alalla liiketilojen omistaminen käy yhä harvinaisemmaksi, sillä liikkeenharjoittajat haluavat turvata itselleen mahdollisuuden vaihtaa liikepaikkaa sekä käyttää yrityksen varat liiketoiminnan kehittämiseen eikä kiinteistösijoitukseen. Varaa rahoitus myös takuuvuokraan, jota vuokranantaja vaatii 1–3 kuukaudelta. Summan saat takaisin vasta vuokra-ajan päätyttyä. Palovakuutusmaksun suuruuden ohjelma laskee automaattisesti palovakuutettavan omaisuuden arvon perusteella.

Parkanon ja Kihniön vapaita toimitiloja.

Mikäli tarkkoja hintatietoja ei ole, voidaan laskelmissa käyttää seuraavia lukuja. Hinnat ovat suuntaa antavia €/m2 alv.0% ei sis. hoitokuluja, sähköä yms.

LIIKETILAT TEOLLISUUSTILAT TOIMISTO
Parkano 6 - 14 3 - 6 7 - 12
Kihniö 6 - 10 3 - 5 6 - 10


Toimitilan käyttökustannukset (ALV 0 %)
:

  • Sähkö: Yleissähkön kokonaishinta perus-, energia ja siirtomaksuineen on noin 0,15 €/kWh. Sähkön kustannus lasketaan seuraavasti: sähkölaitteiden tehot (kW) x käytettävät tunnit x 0,15 €. Toimiston yleissähkö maksaa vuodessa n. 7 €/m².
  • Lämmitys: Lämmityksen vuosikustannuksena noin 8 – 14 €/m² lämmitystavasta, rakennuksesta ja käytöstä riippuen. Korkea hallitila lisää lämmityskuluja noin 20 - 30 % / m².
  • Vesi: Veden kulutus kevyessä teollisuudessa, toimistoissa ja kaupoissa veden kulutus on n. 25 litraa/henkilö/vrk eli 19 €/henkilö/vuosi, mutta hoivakodissa 150 – 200 litraa/vrk eli 175 €/henkilö/vuosi.
  • Jäte: Sekajätteen nouto maksaa 600 – 660 l säiliössä noin 8 €/kerta, 300 – 360 l säiliössä n. 6 €/kerta. Biojätteen nouto maksaa 140 – 240 l säiliössä n. 9 €/kerta.
  • Siivous: Siivous noin 35 - 45 €/h. Arvioi käytettävä aika vuodessa.
  • Vartiointi: Hälytysten valvonta noin 400 - 1800 €/vuosi, kiertävä valvonta (piirivartiointi) alkaen 2400 €/kk. Murtohälytinlaitteistot alkaen 500 € + asennus.

3.10 Leasingrahoituksen kustannukset
Leasingvuokraus on pitkäaikaista (2 – 5 vuotta) kaluston vuokrausta, jossa laite saadaan käyttöön yleensä ilman käteis-maksuosuutta ja vuokra-ajan jälkeen laite palautuu vuokranantajalle. Laitteen jälleenmyyntiarvo määritellään ostohetkellä prosentteina ostohinnasta, jolla hinnalla laite myydään vuokra-ajan jälkeen joko vuokralaiselle tai ulkopuoliselle. Jos ulkopuolinen ostaja ei maksa pyydettyä hintaa, joutuu vuokralainen maksamaan erotuksen. Vuokrauksen korko on 1 - 2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin pankkilaina. Kulujen budjetointi on helppoa ja sopimukseen voidaan usein sisällyttää laitteen huolto ja kunnossapito.
Leasingissa arvonlisävero saadaan vähentää joka kuukausi, osamaksukaupassa saadaan palautuksena verotilikäsittelyn yhteydessä (laite on käyttöomaisuutta). Tilinpäätösanalyyseissä yrityksen sijoitetun pääoman korkotuotto on suurempi, koska sijoitettu pääoma on korvattu. Rahaa ei sitoudu ostamiseen, vaan pääomat ovat kokonaan liiketoiminnan käytössä.

3.11 Työkone- ja ajoneuvokulut, liikekäyttö
Kohdassa lasketaan liiketoiminnan käytössä olevien työkoneiden ja ajoneuvojen kustannukset. Pelkästään henkilön yksityiskäytössä olevasta työsuhdeautosta käyttökulut merkitään kohtaan 25.

3.12 Atk-laite ja ohjelmavuokrat
Tavanomaiset Atk-laitteiden käyttöikä on alle 3 vuotta, joten niiden hankintakulut merkitään hankintavuoden kuluksi.

3.13 Muut kone- ja laitekulut
Tässä kohdassa tarkoitetaan työkaluja, joiden käyttöikä on alle 3 vuotta. Tällaisia ovat käsityökalut yms. pienlaitteet. Tähän kohtaan ei sisällytetä laitteita tai koneita, joiden käyttöikä on yli 3 vuotta. Ns. pienhankintoina voidaan vähentää yksittäisiä ostoksia, joiden hinta voi olla enintään 850 € ALV 0 %. Ostosten yhteissumma ei saa ylittää 2500 euroa ALV 0 %.

3.15 Matkakustannusten korvaukset vuonna 2017
Kilometrikorvaukset omaa autoa käytettäessä ovat verovapaita, samoin päivärahat. Ammatin- ja liikkeenharjoittajat (Tmi) eivät kuitenkaan saa maksaa kilometri- ja päivärahoja itselleen rahana, vaan ne merkitään matkakuluvähennyksinä henkilökohtaiseen veroilmoitukseen. Avoimen ja kommandiittiyhtiön sekä osakeyhtiön omistajille matkakulut maksetaan rahana yrityksen kassasta. Koska verottaja on kiinnostunut yrityksen omistajille maksetuista verovapaista eristä, on matkalaskut tai ajopäiväkirja laadittava huolellisesti ja toimitettava kirjanpitoon oikein. Matkustuksesta aiheutuvat muut kulut merkitään kohtaan 14. Kuluja ovat mm. majoituskulut, bussiliput, lentoliput jne. Matkalaskulomakkeen löydät Yritystulkin lomakkeista.

  • Kilometrikorvaus oman auton käytöstä 0,41 €/km, lisämatkustajasta + 0,03 €/km.
  • Kokopäiväraha 41 € yli 10 h matkasta yli 15 km päähän toimipaikasta ja yli 5 km päähän kotoa.
  • Osapäiväraha 19 € yli 6 h matkasta yli 15 km päähän toimipaikasta ja yli 5 km päähän kotoa.
  • Yömatkaraha 12 €, jos matkayöpymisestä ei aiheudu majoittumiskuluja yritykselle.

3.16 Edustusmenot
Edustuksena pidetään vieraanvaraisuudesta aiheutuneita kuluja, jotka kohdistuvat asiakkaisiin, liiketuttaviin tai muihin yrityksen elinkeinotoimintaan liittyviin henkilöihin. Edustusmenoja ovat edustustilaisuudet, -lahjat tai –matkat. Edustusmenojen määrästä 50 prosenttia on vähennyskelpoista menoa.

3.17 Markkinointikulut
Markkinoinnin kustannukset riippuvat harjoitettavasta liiketoiminnasta. Vähimmillään markkinointi maksaa käyntikortin ja yrityksen liikemerkkikustannusten verran. Seuraavassa ohjeellisia markkinoinnin kustannuksia (ALV 0 %):

  • Käyntikortin painatus maksaa 50 - 300 €.
  • Liikemerkin (logon) ja lomakkeiden suunnittelusta mainostoimisto laskuttaa noin 400 €.
  • Peruskotisivut maksavat 250 - 1000 €, mutta laadukkaat mainostoimistolla teetetyt kotisivut maksavat 2500 - 10000 €. Kustannuksia tulee levytilan ja/tai ohjelmiston vuokrasta kotisivunpalveluntarjoajalta 40 – 400 €/vuosi. Lisäksi kustannuksia voi tulla sivujen ylläpidosta 40 - 100 €/h.
  • Yritysrekisterien ja hakupalvelujen korostetut lisätiedot hinnat alkaen 300 - 500 € vuosi. Yhteystiedot näkyvät joka rekisterissä ilmaiseksi.
  • Mainosvalon minimihinta on 500 €. Suurikokoisesta viiden neliömetrin uudesta valomainoksesta joutuu maksamaan 1500 – 2000 € + asennuskulut. Mainosvaloja voit ostaa myös käytettyinä. Mainospinta kuitenkin joudutaan ostamaan uutena, sillä teippaaminen vanhan tilalle harvoin onnistuu.
  • Teippien hinta noin 50 €/m2 ja asennus noin 50 €/h. Lisäksi mahdolliset suunnittelukulut.

Radion, TV:n ja verkkosivujen mainoshintoja (ALV 0 %):

  • Valtakunnalliset kaupalliset radiot (mainos arkena 30 sekuntia, klo 6 - 21): Radio Nova 140 - 445 €, Iskelmä-radiossa valtakunnallisesti 117 - 285 € ja NRJ 56 -104 €. Mainoksen tekokustannukset lisähintaan, hinnat alkaen 200 €.
  • Paikallisradiot: hinnoittelu n.16 - 60 €/30 sek ja yleisesti mainos tehdään samaan hintaan.
  • TV-mainonta: Mainonta myydään yleisesti kohderyhmäkauppana jolloin hinta vaihtelee suuresti ajankohdan, alueellisuuden ja toistojen mukaan. Esim. MTV3 15 kpl mainosta kesto 1,5 viikkoa hinnat noin: Uusimaa 22043 €, Keski-Suomi 3763 €, Oulu 5108 €, Lappi 2419 €. Mainoksen tuotanto alkaen 1000 €.
  • Digitaalinen markkinointi: Hakusanamainonta netissä (esim. Google): perustuu klikkihinnoitteluun (CPC) eli maksetaan vain, kun netissä klikataan linkkiäsi. Hinta vaihtelee 0,10 – 10 €/kpl avainsanasta riippuen. Kustannuksia voi rajoittaa asettamalla klikkauksille kappalemääräinen raja.
  • Sosiaalinen media: maksat joko mainosnäytöistä tai ainoastaan mainosta klikanneista. Voit kohdistaa mainoksesi esimerkiksi asuinpaikan, sukupuolen, iän, harrastusten ja kiinnostusten mukaisesti. Voit itse määrittää mainosbudjettisi päivä-, viikko- tai määräkohtaisesti esim. 1 €/päivä tai 30 €/kk, ylärajaa ei ole.
  • YouTube: 30 sek mainoksen hinta noin 0,05 - 0,10 €. Mainos voidaan kohdentaa. Katsoja voi 5 sekunnin katsomisen jälkeen ohittaa mainoksen tai jatkaa sen katsomista – maksat vain jos mainoksesi katsotaan kokonaan (tai vähintään 30 sek).
  • Display -mainonta: Bannerimainonnassa käytetään yleisesti CPC -hinnoittelua (Cost per Click). CPC-hinta tarkoittaa hintaa näyttökertaa kohti. Esim. ”Torni” 200x900px Iltasanomien www -etusivun laidassa hinta noin. 6,5 €/klikkaus. Näyttökertojen määrän voit itse valita.

Ohjeellisia sanomalehtien ilmoitushintoja (ALV 0 %):

  • Ilmaisjakelulehdet ja tilatut paikallislehdet: noin 0,8 – 2,0 €/pmm.
  • Aamulehti: esim. ilmoitus arkisin sisäsivuilla 150 x 42 mm noin 672 € ja 150 x 88 mm noin 1307 €.
  • Helsingin Sanomat: esim. ilmoitus arkisin sisäsivuilla osastosta riippuen 150 x 42 mm noin 1731 - 2129 € ja 150 x 88 mm noin 3708 - 4560 €.
  • Maaseudun Tulevaisuus: tekstissä neliväri-ilmoitus noin 4,55 €/pmm.
  • Ilmoittelussa kannattaa hyödyntää toistoalennukset, yleensä vähintään 20 %.

Palstamillimetri (pmm)
Yhden palstan levyinen (yleensä 39 - 50 mm) ja millimetrin korkuinen tila sanomalehdessä.
Ilmoituksen hinnan laskeminen: millihinta x palstaluku x korkeus milleinä.

Musiikin esittäminen (ALV 0 %):
Asiakas-, työ-, palvelu- tai liiketiloissa soiva musiikki on maksullista. Jos tiloissasi tai puhelinvaihteessasi soi äänitemusiikkia (esimerkiksi radiosta, televisiosta, nauhalta, äänilevyltä, tietokoneelta tms. tavalla) tulee lain mukaan maksaa tekijänoikeuskorvaus. Tekijänoikeuskorvauksia maksetaan Gramexille ja Teostolle. Gramex edustaa äänitteellä esiintyviä taiteilijoita ja äänitteen tuottajia. Teosto edustaa säveltäjiä, sanoittajia ja sovittajia sekä musiikin kustantajia. Voit hankkia luvat taustamusiikin esittämiseen yhdestä osoitteesta www.musiikkiluvat.fi.

Esimerkkejä taustamusiikin esittämisestä asiakastiloissa:

  • Kampaamo/kauneushoitola alle 30 neliöä, vuosihinta 230 € (Gramex noin 94 €/vuosi ja Teosto noin 136 €/vuosi).
  • Vähittäiskauppa 101 - 300 neliöä, vuosihinta noin 568 € (Gramex noin 265 €/vuosi ja Teosto noin 303 €/vuosi).

Yleisradiovero (Yle-vero)
Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset ja säätiöt joiden verottettava tulo on yli 50 000 euroa joutuvat maksamaan YLE- veron min. 140 € - max. 3000 €. Yle-veroa maksavat sellaiset yhteisöt, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa tai maataloutta. Yle-vero ei koske valtiota ja sen laitoksia, kuntia, seurakuntia, uskonnollisia yhdyskuntia, asunto-osakeyhtiöitä ja yhteisetuuksia.

3.18 Tutkimus- ja tuotekehityskulut (YT5 -laskelmassa)

  • Tavaramerkki 225 €, voimassa 10 vuotta
  • Mallioikeus, alkaen 215 €, voimassa 5 vuotta
  • Patentti, hakemusmaksu 400 € ja vuosimaksu ensimmäiset kolme vuotta 200 €. Käytännössä hakemiseen on käytettävä patenttitoimistoa, jolloin kustannus vähintään 2000 €.
  • Hyödyllisuusmalli 700 €, (1-4 vuotta)

3.19 Hallintopalvelut
Hallintopalveluihin kuuluvat taloushallintopalvelut, kuten kirjanpito ja tilintarkastus.Tilitoimistot perivät kirjanpidosta pienimmillään 700 – 800 €/vuosi, mutta tavanomaisesti kuitenkin 1 500 – 2 000 €/vuosi. Jos kirjanpitotositteita tulee mapillinen kuukaudessa ja myös palkanlasku on tilitoimistossa, on tilitoimiston lasku 400 – 500 euroa/kk. Jos liiketoimintasi on avoin yhtiö-, kommandiittiyhtiö- tai osakeyhtiömuotoista, on syytä lisätä tilintarkastuskuluiksi 500 - 700 €/vuosi.
Työvoiman vuokraus on järkevä tapa ottaa ensimmäinen vieras työntekijä tai käyttää silloin, kun on kysymyksessä tilapäinen ruuhka, sijaisuus tai lomitus. Kustannukset on helposti ennakoitavissa ja työsuhde voidaan päättää myös ennakoitua aiemmin. Työvoiman vuokraamisen edut ovat

  • kulujen budjetointi on helppoa, kustannus on kiinteä sisältäen kaikki kulut
  • työvoiman saatavuus on nopeaa ja tarve voi olla minkä pituinen tahansa
  • tarvittaessa työntekijä voidaan vaihtaa sopivampaan kesken sopimuskauden
  • hyvä tapa palkata sopiva ja koeteltu työntekijä jatkuvaan työsuhteeseen, sillä työntekijä voidaan ”ostaa” vuokranantajalta

3.20 Tiedonhankinta
Ammattitaidon ylläpitämiseksi voit tilata yrityksellesi alasi ammattilehdet sekä asiakkaita tai omaa tiedonhankintaasi varten aikakausilehtiä ja sanomalehtiä yrityksesi osoitteeseen. Yleisesti oma päivälehti kannattaa siirtää yrityksen nimiin ja tulemaan yrityksen osoitteeseen. Jäsenmaksuja ovat Yrittäjäjärjestön jäsenmaksu (yhden henkilön yritykseltä n. 157 €, 2-3 hlö 232 €) ja Veronmaksajan Keskusliitto alk. 57 €.

3.21 Tieto- ja rahaliikenteen kulut
Uuden yrityksen ongelmana on luottotietojen puuttuminen, joten esim. puhelinliittymää ei aina saa osakeyhtiölle avattua ilman takuumaksua. Tavanomainen takuumaksu on yhdelle kännykälle 300 euroa, joka maksetaan vuodeksi puhelinoperaattorille. Operaattori harvoin palauttaa takuusumman automaattisesti, joten sitä on syytä anoa takaisin.

Esimerkkejä tietoliikenne- ja pankkiyhteyskuluista ja laitteista (hinnat ALV 0 %):

  • Nettiliittymän vuosimaksu n. 360 euroa (30 €/kk).
  • Puhelinliittymä 240 €/vuosi, myös hälytinjärjestelmä voi tarvita oman liittymän.
  • Maksupäätteen hinta alkaen n. 290 euroa tai vuokrattuna n. 360 €/vuosi. Lisäksi avausmaksu noin 50 €. Pöytämallinen kiinteällä verkkoyhteydellä noin 456 €/vuosi ja langaton omalla sim-kortilla noin 600 €/vuosi.
  • Mobiilimaksaminen: Tabletilla, puhelimella tai tietokoneella käytettävä maksupääte alkaen 59 € ja välityspalkkio maksamisesta 1,5 - 2,75 %. Ei kuukausi tai vuosimaksua.
  • Korttimaksut yritykselle: Debit -korteissa enintään 75 senttiä ja vähintään 4 senttiä/vastaanotettu korttimaksu. Kun ostoksen arvo nousee 13 euroon hinta muuttuu prosentuaaliseksi (0,31% ostoksen arvosta). Ylärajana on 242 euroa eli 75 senttiä. Credit -korteissa (Visa ja Master Card) myyjältä peritään loppusummasta riippumatta 0,9 % ostoksen arvosta tai 4 senttiä tapahtumalta. Muut luottokortit voivat olla 0,3 - 3% kalliimpia.
  • Kassakoneen hinta alkaen 279 euroa.
  • Käteiskassan tilitys pankissa alkaen 3 euroa kerta. Setelien tilitys on kolikoita halvempaa.
  • Laskutusohjelma, jossa sähköinen laskutus alkaen 480 euroa vuodessa.
  • Rahahuolto liikkeeseen eli käteiskassan nouto ja vaihtorahojen tuonti 2 kertaa viikossa alkaen 850 euroa vuodessa. Palvelua myyvät valtakunnalliset vartiontiliikkeet.

3.22 Vakuutukset
Yrityksesi tarvitsee vähintään vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen. Vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen vuosimaksut ovat kaupan alan yrityksissä 400 – 1000 euroa ja teollisissa 1000 – 2000 euroa. Muita tarpeellisia vakuutuksia ovat keskeytysvakuutus ja konerikkovakuutus.

3.23 Toimistokulut
Toimistokuluihin sisältyvät toimistotarvikkeet ja – koneet hankintahinnasta riippumatta, jos niiden käyttöikä on alle 3 vuotta. Tarkista, että laitekuluja ei sisälly kohtaan 12 tai 13.

3.24 Kokous- ja neuvottelukulut
Em. kuluihin sisältyvät työaikana asiakkaiden, tavarantoimittajien, viranomaisten tms. tai oman henkilökunnan kesken pidettyjen tilaisuuksien kulut.

3.25 Ajoneuvokulut, yksityiskäyttö
Tarkoittaa työsuhdeautojen kustannuksia eli autoja, jotka eivät ole liiketoiminnan käytössä. Näistä kuluista ei voida vähentää arvonlisäveroa.