Yrittäjän on järjestettävä työntekijöille työterveyshuolto. Yrittäjälle työterveyshuoltopalvelut ovat vapaaehtoisia.

Kilpailuta ja tee työterveyshuoltosopimus alan yrityksen tai paikallisen terveyskeskuksen kanssa. Isompien ketjujen etu on, että voit käyttää palveluita toimipaikasta riippumatta ympäri suomen. Työterveyshuollon kustannukset jakautuvat kahteen korvausluokkaan. Kela vahvistaa joka vuosi kummallekin korvausluokalle yrittäjäkohtaisen kustannusten laskennallisen enimmäismäärän.

  • Korvausluokkaan I kuuluvat lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset.
  • Korvausluokkaan II kuuluvat yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset.

Maksettavan korvauksen enimmäismäärä on korkeintaan 50 % tai 60 % kustannusten laskennallisesta enimmäismäärästä. Kela ei korvaa enimmäismäärän ylittäviä kustannuksia. Suuremmat kulut jäävät yrityksen maksettavaksi, mutta ovat verovähennyskelpoisia.

Työterveydenhuollon lisäksi yrittäjä voi saada korvausta myös itselleen järjestämänsä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannuksista. Toiminnan pitää perustua yrittäjän ja palvelujen tuottajan väliseen kirjalliseen sopimukseen ja sisällöstä laadittuun suunnitelmaan. Kun yrittäjällä on palkattua työvoimaa, laki velvoittaa häntä työnantajana järjestämään palvelut työntekijöilleen ja kaikille samanlaatuisina yrittäjä mukaan lukien. Yrittäjälle itselleen työterveyshuoltopalvelut ovat aina vapaaehtoisia. Työterveydenhuollon kustannukset määräytyvät asiakaskäyntien mukaan, mutta lisänä on vuosittainen henkilölukuun perustuva perusmaksu.

Työterveydenhuollon kustannuksia ja siten yrityksen verotuksessa vähennyskelpoisia kuluja ovat myös hammashoitokulut edellytyksellä, että niistä on maininta työterveyshuoltosopimuksessa. Hammashuoltokuluista ei kuitenkaan saada KELAn työterveyshuoltokorvausta paitsi hoitotoimenpiteestä maksettava KELA-korvaus. Yksinyrittäjälle em. kustannusten verovähennyskelpoisuus on epävarmaa.

Yrittäjän on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto