Palveluyrityksen hinnoittelu perustuu yleisimmin työhön käytettyyn aikaan sekä käytettyihin tuotteisiin ja tarvikkeisiin. Lisäksi hinnoitteluun otetaan huomioon mahdollinen työn sesonkiluontoisuus, toiminnan käyttöaste sekä mahdolliset alakohtaiset lisät esim. rakennusalla käytettävä työkalukorvaus.

Tuntihinnan yksinkertainen laskusääntö:

  • jos yrityksellä ei ole konekantaa on arvonlisäverollinen veloitushinta 3 x työntekijän tuntipalkka
  • jos yrityksellä on koneita, laitteita, työkaluja sekä tarvikkeita on arvonlisäverollinen veloitustuntihinta 4 x työntekijän tuntipalkka

Kotitalousvähennys kannattaa hyödyntää hinnoittelussa ja palvelujen myynnissä
Vähennykseen oikeuttavia töitä ovat esim. kodin kunnossapito- ja perusparannustyöt, tietotekniikan asennus- ja neuvontapalvelut, siivoustyöt ja lasten hoito. Koneiden ja laitteiden korjaus ei kuulu kotitalousvähennyksen piiriin. Palveluyrityksen pitää harjoittaa veronalaista toimintaa ja olla merkitty ennakkoperintärekisteriin. Vähennyksen suuruus arvonlisäverollisesta työkorvauksesta on 50 % tai 20 % maksamastasi palkasta sekä palkan sivukulut. Vähennyksen suuruus on enintään 2400 €/henkilö eli perhe voi vähentää yhteensä 4 800 €. Vähennyksen omavastuu on 100 €/henkilö.

Yhden henkilön työliikkeen hinnoittelu

Seuraavassa perehdytään tuntihinnan laskentaan todellisiin kustannuksiin perustuen. Laskenta kulkee seuraavasti:

1) Todellisen työajan selvittäminen
Tuntihintaa laskettaessa suurimmat virheet tehdään laskutukseen oikeuttavan ajan arvioinnissa. Suomalainen 8 tunnin työpäivää tekevän työntekijän todellinen työssäoloaika on 1750 tuntia, mutta palkka hänelle maksetaan 2150 tunnilta. Todellinen tehollinen työaika jää vielä huomattavasti työssäoloaikaan alhaisemmaksi ollen vain n. 70 %. Laskennan pohjana käytetään 1300 laskutustuntia vuodessa. Tällä tuntimäärällä on saatava katettua kaikki yritystoiminnan kustannukset ja saatava yrittäjälle palkka.

2) Palkkatason asettaminen
Palkkatason asettamisessa on perusteltua lähteä samasta työstä työntekijälle maksettavasta palkasta. Em. paremman palkkatason tavoittelu edellyttää myös laadullista tms. eroa tavanomaiseen verrattuna. Palkka lasketaan luonnollisesti kaikille 2150 tunnille ja sosiaaliturvamaksukerroin 1,3 lisäksi.

  • Yrittäjän palkka = ammattimiehen tuntipalkka x 2 150 tuntia x 1,3

Laskelmissa vuosipalkka otetaan mukaan kiinteänä kuluna, sillä yrittäjän joutuu nostamaan itselleen palkkaa yrityksestään kaikkina vuodenaikoina työtilanteesta riippumatta.

3) Vuositason kiinteiden kulujen selvittäminen
Yrityksellä on joukko kustannuksia, jotka on maksettava työtilanteesta riippumatta. Tiedot löytyvät toteutuneesta tilinpäätöksestä tai voit laskea kiinteät kulut Yritystulkin Taloussuunnitelmalla.

4) Korkokulujen selvittäminen
Laske ottamiesi lainojen vuotuiset korkokustannukset pankkikuluineen. Tiedot löytyvät toteutuneesta tilinpäätöksestä tai tulosennusteesta.

5) Poistojen selvittäminen
Kaikki käyttöomaisuus on kuluvaa, jota on uudistettava tai korjattava määräajoin. Vuotuisten poistojen määrä on siis otettava huomioon hinnoittelussa, sillä niiden poisjättäminen merkitsee liian alhaista hintaa. Rahaa ei kerry uusintainvestointeihin tai uudistuksessa syntyvän velan maksuun. Huomaa, että poiston suuruus ei ole saman kuin lainan takaisinmaksuaika. Varsinkin liiketoiminnan alussa otetaan pitkien takaisinmaksuaikojen lainoja, jopa pitempiä, kuin mitä laitteiden kuluminen edellyttäisi. Paras tapa yrityksen talouden hallinnassa on, että lainan lyhennysaika ja koneen poistoaika ovat samanpituiset.

6) Voittotavoitteen määrittäminen
Yrityksen tuotoksi ei riitä pelkkä palkka. Yrittäjä on ottanut riskiä, ehkä sijoittanut aiemmin ansaitsemiaan rahoja yritykseen, joille on saata kohtuullinen korko. Suomalaisten huippuyritysten vuosivoitto on lähes 20 %, mutta keskiarvo lienee 4 – 5 % vaiheilla.

7) Katetarve
Edellä mainittujen kohtien yhteenlaskettu summa ilmoittaa katetarpeesi eli summan, joka sinun on yrittämisellä hankittava pysyäksesi tavoitteissasi. Palveluyrityksessä kate syntyy hinnoittelemalla laskutettavat työtunnit riittävän korkeiksi. Jos toimintaan liittyy välitettävää tai tavaroita, jotka myydään asennettuna, on niistä saatava myyntikate osaltaan vähentämässä työstä tarvittavaa katetta. Toisaalta tarvikkeiden ostaminen ja edelleen myyminen sitoo rahaa, jolle on saatava korko.

8) Palveluyrityksen arvonlisäveroton minimituntihinta = katetarve / laskutettavat tunnit