Työntekijän palkkaaminen on aina riski, siksi hyvän ja tehtävään sopivan työntekijän saamiseen kannattaa panostaa.

Ilmoittaminen

Työnantajan on lähtökohtaisesti ilmoitettava työvoimaviranomaiselle avoimiksi tulevista työpaikoista. TE-palveluilla on ilmaiset haku- ja ilmoituspalvelut sekä CV-netti, josta voit tarkastella työnhakijoiden osaamista. Mieti missä mediassa ilmoitat, sillä yhteydenottojen määrä voi ruuhkauttaa työpäiväsi. Muista ilmoitus toimii myös yrityksesi mainoksena, joten visuaalinen ilme ja tarina on tärkeä. Rekrytoinnin voi myös ulkoistaa sitä tekeville yrityksille.

Ilmoitusvelvollisuus ei koske seuraavia työpaikkoja:

  • työpaikka, johon aiotaan palkata jo työnantajan palveluksessa oleva henkilö
  • työpaikka, johon työnantaja on päättänyt kutsua tai valita työntekijän ilmoittamalla tälle työmahdollisuudesta ja työnantajan halukkuudesta palkata hänet
  • työpaikka, johon palkattava henkilö tulee työskentelemään yrityksen tai toimipaikan johto- tai siihen rinnastettavissa tehtävissä
  • työpaikka, jossa työvoiman vuokrausta harjoittava yritys tai yksityinen henkilö solmii työsuhteen työntekijän kanssa ja osoittaa hänen vuokrattuna työntekijänä suorittamaan työn teettäjän työtä. Edellytyksenä on lisäksi se, että työsopimus tehdään vain työn keston ajaksi.

Työtehtävä

Kannattaa miettiä tarkasti minkälaista työntekijää haet ja minkälaiseen työtehtävään. Ei kannata hakea logistiikkapäällikköä, jos etsit trukkikuskia. Koulutus ei koskaan ole pahasta, mutta "ylikoulutetun" motivaatio ja sitouttaminen saattaa olla vaikeaa.

Työnhakijan taustan selvittäminen

Aina kannattaa soittaa muutamalle edelliselle työnantajalle. Hakija voi tulla "vahingossa" esiin myös sosiaalisessa mediassa tai hakukone haussa, tietojen luotettavuus on kuitenkin arvioitava. Henkilötietolaki 11 § kieltää lähtökohtaisesti seuraavien arkaluonteisten tietojen käsittelyn.

  • Työntekijän rikostaustaa ei saa selvittää muuta kuin erityistapauksissa esim. alaikäisten kanssa työskennellessä.
  • Luottotietoja ei saa selvittää muuta kuin erityistä luotettavuutta tarvittavissa ammateissa esim. vartiointitehtävät, työskentely ykstyiskodeissa, tehtävät joissa käsitellään varoja yms.
  • Luottotiedot voi tarkistaa tehtävään valitulta työntekijältä, josta hänelle on kerrottava etukäteen.
  • Huumausainetesti, työnhakijalta voidaan pyytää todistus huumausainetestistä jos huumausaineiden käyttäminen voisi vaarantaa työntekijän itsensä tai toisen henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta, maanpuolustusta tai valtion turvallisuutta, liikenneturvallisuutta, ympäristöä (lisätä merkittävän ympäristövahingon riskiä), salassa pidettävien tietojen tietoturvaa tai liike- ja ammattisalaisuutta. Sekä työtehtävissä joissa työnantaja ei valvo työtiloja ja joissa voi aiheuttaa asiakkaalle merkittävää vaaraa tai taloudellista vahinkoa (esim. kotipalvelutyö), itsenäinen työ alaikäisten parissa tai työ joissa voi saada käsiinsä huumausaineita tai sellaisina käytettäviä lääkkeitä.
  • Seuraavia arkaluonteisia asioita ei voi kysyä esim. henkilön poliittinen tai uskonnollinen vakaumus, rotu tai etninen alkuperä, ammattiliittoon kuuluminen, rikollinen tausta, terveydentila, sairaus, vammaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen.

Työsopimuksen tekeminen

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti, mutta aina kannatta tehdä kirjallinen sopimus epäselvyyksien välttämiseksi. Työsopimuksen päätyyppi on toistaiseksi voimassaoleva työsopimus (kansankielellä "vakituinen"). Ellei muuta voida todistaa, on työsopimus toistaiseksi voimassa. Jos työnantaja sallii työnteon jatkua työsuhteen päätyttyä, on kyseessä työsuhteen hiljainen pidennys.

Määräaikainen työsopimus

  • Määräaikaisuudelle on oltava perusteltu syy: määrätty työ, kausityö, sijaisuus, tuotantohuiput.
  • Työntekijän aloitteesta määräaikaiseksi tehtyyn sopimukseen ei tarvita syytä.
  • Työsuhteiden ketjuttaminen ilman perusteltua syytä on kiellettyä.
  • Yli 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleen henkilön kanssa voi tehdä alle vuoden määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä. Työnantaja ja työntekijä voivat tehdä kolme määräaikaista sopimusta ilman perusteltua syytä, kunhan niiden yhteenlaskettu kesto on enintään vuosi.

Määräaikaisen työsuhteen päättyminen

  • Määräaikainen työsuhde päättyy ilman irtisanomista määräajan kuluttua umpeen tai sovitun työn valmistuessa.
  • Jos päättymisaika on vain työnantajan tiedossa (esim. sidottu työn valmistumiseen), on työnantajan ilmoitettava työntekijälle viipymättä päättymisajan tultua hänen tietoonsa.
  • Määräaikainen sopimus voidaan tehdä irtisanomisenvaraiseksi sopimalla nimenomaisesti irtisanomisajasta.
  • Yli 5 vuoden määräaikainen työsopimus muuttuu 5 vuoden kuluttua irtisanottavissa olevaksi määräaikaiseksi työsopimukseksi.
  • Määräaikainen työsopimus voidaan purkaa koeaikana tai erittäin painavasta syystä.

Vuokratyö ja alihankinta
Vuokratyössä työsuhde on vuokrausyrityksen ja työntekijän välillä, mutta työn teettäjä käyttää työnjohto-oikeutta ja johtaa ja valvoo työn tekemistä. Vuokralleantaja huolehtii työntekijän palkanmaksusta sotumaksuineen, hoitaa vuosilomat, työterveyshuollon jne. Vuokralleantajaa sitoo käyttäjäyrityksen työehtosopimukset, ellei vuokralleantajaa koskee jo jokin työehtosopimus. Tämä sääntö koskee muitakin kuin varsinaista työvoiman vuokrausta harjoittavia yrityksiä.

Alihankinnassa yritys tilaa toiselta tiettyä tuotantoa tai palveluja, työntekijät ovat alihankkijan johdon ja valvonnan alaisina, vaikka työ tehtäisiinkin tilaajan tiloissa.

Koeaika
Koeaika tarkoittaa työsuhteen alkuun sovittavaa harkinta-aikaa, jolloin kummallakin osapuolella on purkamisoikeus. Koeajan pituus on sovittava työsopimuksessa, vaikka se olisikin työehtosopimuksen mukainen. Koeaika voi liittyä sekä toistaiseksi voimassa oleviin, että määräaikaisiin työsuhteisiin.

  • Koeajan kesto on enintään 6 kuukautta. Työnantajalla on oikeus jatkaa koeaikaa, jos työntekijä on koeaikana poissa työstä työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi
  • Työntekijän siirtyessä uusiin tehtäviin voidaan sopia uudesta koeajasta.
  • Työsuhteen purkamisen koeaikana tulee perustua asiallisiin syihin.
  • Työsuhdetta ei voi purkaa, jos työnantaja on jättänyt huomauttamatta työntekijää sitovassa työehtosopimuksessa olevasta koeajasta.
Työsopimuksen muuttaminen

Työsopimuksen sisältöä (myös osa-aikaistamista) voidaan muuttaa työnantajan yksipuolisella muutoksella, kun työsopimuksen irtisanomisedellytykset ovat käsillä. Jos työehdot huononevat, noudatetaan työsopimuksen muuttamisessa irtisanomisaikaa. Muutos voi koskea myös palkkaa, jos uusi työ erilaista kuin työsuhteessa aiemmin tehty.

Yritystulkin lomakkeissa oleva työsopimuslomake löytyy täältä.

Työterveyshuolto ja vakuuttaminen

Työnantajan on lain mukaan järjestettävä työntekijälleen työterveyshuolto ja otettava seuraavat vakuutukset:

Ryhmähenkivakuutus
Työntekijöiden ryhmähenkivakuutuksen ovat velvolliset ottamaan ne työnantajat, joiden toimialaa koskevassa yleissitovassa työehtosopimuksessa on tästä määräys.

Tapaturmavakuutus
Tapaturmavakuutus turvaa työntekijät työtapaturmien ja ammattitautien varalta.

Työttömyysvakuutus (TT-vakuutus)
Työttömyysvakuutusmaksun on velvollinen maksamaan jokainen työnantaja, jonka on vakuutettava työntekijänsä tapaturmavakuutuslain mukaan. Kun palkataan yrittäjän perheenjäseniä, vaikuttaa yrittäjän asema yrityksessä tämän vakuutusmaksun maksuvelvollisuuteen.

Lakisääteinen eläkevakuutusmaksu eli TyEL
Yksityisenalan työnantajan tulee huolehtia työntekijöidensä lakisääteisestä eläketurvasta TyEL-vakuutuksella. TyEL-vakuutus antaa työntekijälleturvaa vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheen huoltajan kuoleman varalta.